21.02.2010 - 21.02.2015 Mummulan elämää

Hupsista vaan! Tämä mielikuvitusmummula näki päivänvalon

viisi vuotta sitten, 21.2.2010, jolloin ensimmäinen blogimerkintä koski nalleja ja kissoja. Kovin kauas ei olla vieläkään edetty. Nallepajalla on ollut vähän hiljaisempaa, muita "otuksia" synnytelty viime aikoina. Tosin myös nalletarvetta on tiedossa tulevaisuudessa.
Kissoista riittää asiaa aina. Viisi vuotta sitten odoteltiin nyt jo edesmennyttä birmapoikaa tänne uuteen kotiin. Nyt on jo yli vuosi siitä, kun jouduimme sinisilmävintiöstämme luopumaan.
Kissakuva ei tällä kertaa ole  omista kissoistamme vaan on lainattu Fazerin Kis-Kis -karkkirasiasta. Se on nyt vihdoin tyhjä. Kiitos A:lle ja K:lle, kun jouluna pitivät näin huolta, ettei verensokeri pääse laskemaan! Hyviä olivat. Kis-kis! Sopii tämäkin kuva mummulan henkeen erittäin hyvin.
Blogimaailmassa Mummula on tämän viiden vuoden aikana muuttanut kerran osoitettaan, tosielämässä on vaihtunut vain ulko-ovet ja vähän seinien sisäpuoltakin on fiksailtu!


Viisi vuotta sitten helmikuussa oli lunta ja hiihtokelit parhaimmillaan. Kilometrjä tuli sen talven aikana runsaasti. Muistelen,  että kilometrimäärä merkittiin kolmenumeroisella luvulla. Tänä talvena kilometrejä tuli ehkä kaksikymmentä! Osin lyhyen talven ajaksi sattunut flunssa verotti hiihtomahdollisuuksia. Kyllä vaan harmittaa silti! Nyt alkoi nimittäin hiihtoloma!!!

Tänään lenkillä oli mukana vain sauvat. Sukset pakkasin jo varastoon, sillä ladut näyttivät tältä - parhaimmillaan.

Monojen tilalla oli nastapohjakengät.

Tiet näyttivät tältä

Liukas jää vesipatjakuorrutuksella.

tai tältä.

Ei kuitenkaan talviselta. Vettä tihuutti taivaalta.

Onneksi voi vaikka virkata!

Pyörylät ja laaduntarkkailijan käpälä (mummukissaa kiinnosti)

En ole vieläsuunnitellut, mihin näitä pyörylöitä käyttäisin, ryhdyin vain kokeilemaan esimerkin innoittamana. Tehtyäni yhden tein vielä yhden ja toisen ja kolmannen ja ja ... Tähän asti kudinpuikot tai ompelukone ovat olleet virkkuukoukkua mieleisempiä työkaluja, mutta kiva on kokeilla tätäkin. Onhan minulla toki yksi ikuisuusprojekti, jota olen toteuttanut virkkuukoukku aseena. 

Näitä tehdessä tuli samalla tuijoteltua joku uusintaelokuva telkkarista, muutamat uutiset, joku brittisarja ja pari tuntia hiihtokisoja. Ei ihme, että selkä oireilee, vai mitä? Ehkä opettelen virkkaamaan seisten tai vaikka kävellen!

Viisi vuotta mennyt, höpinä jatkuu ainakin toistaiseksi! Kiitokset kaikille lukijoille ja kommentoijille. Toivottavasti vierailette täällä edelleen!

Mukavaa viikonloppua!