Poikakissan leikit 1.
Piuha oli lipsahtanut pöydän alle ja unohtunut sinne yöksi muutama vuorokausi sitten.
Aamulla johto oli jaettu neljään erimittaiseen palaan.
Poikakissan leikit 2.
Viime yöksi olin unohtanut villatakin olohuoneeseen. Aamulla siinä oli kissanmentävä reikä.
Että silleen!
Nyt takki on muisto vain. Purettu langoiksi.
Tyttökissan leikit.
Lempirotta on tuotu ruokailemaan.
Sairauslomalla kuusi päivää. Poskiontelotulehdus ja sitä seurannut mielenkiintoinen seikkailu terveysaseman kanssa.
Eli näin se kävi:
Maanantai-aamuna oltuani sairaana esimiehen luvalla kolme päivää, soitin omalle terveysasemalle sairausloman jatkoa varten klo 8. Siellä on käytössä takaisinsoittosysteemi, joten toimittuani automaatin antamien ohjeiden mukaan, jäin odottamaan soittoa hoitajalta. Hän soittikin jo 8.50! Tarjolla ei ollut enää yhtään vapaata aikaa sairaanhoitajalle tai lääkärille. Ystävällinen hoitaja lupasi kuitenkin ottaa minut ylimääräisenä. Menin sitten sovittuna aikana paikalle. Poskionteloissa näytti olevan ongelma, joka oli nostanut lämpöä ja ostattanut pakettikaupalla nenäliinoja. Viereisessä huoneessa ollut lääkäri lupasi kirjoittaa antibiootit. E-resepti olisi noudettavissa apteekista klo 16 jälkeen. Palailin kotiin jatkamaan niistämistä. Neljän jälkeen sitten apteekkiin. Olihan siellä resepti. Penisilliiniä. Satun vaan olemaan sille allerginen! Lääkäri ei ollut tavoitettavissa enää tuohon aikaan. Kotiin siis jatkamaan niistämistä. Ostin kuitenkin hoitajan suositteleman nenäsuihkeen tukalaa oloa helpottamaan.
Soitin seuraavana aamuna terveysasemalle uudelleen. Takaisinsoittosysteemi ei odotuttanut nyt ihan niin kauan. Selitin asian. Puhelimessa sattui olemaan sama ystävällinen hoitaja, joka muistikin käyntini. Penisilliiniallergiasta ei ollut puhetta käynnilläni, mutta oletin toki asian näkyvän tiedoissani. Olihan tämä tosi vanha juttu, vanhempi kuin asiakkuuteni ko. terveysasemalla, joka sekin täyttää pian 20 vuotta. Jokusen lääkekuurinkin olen sieltä saanut. Mutta kas kummaa! Tiedoistani ei löytynyt merkintää allergiasta!!!!!Hmmm.
Hoitaja lupasi kuitenkin viedä asian eteenpäin. E-resepti olisi apteekissa puolilta päivin. Lähdin sinne lähempänä klo 13. Eipä ollut. Farmaseutti sanoi terveysasemalla olleen jotakin hankaluuksia aamulla e-reseptin toimittamisessa ja sieltä tulleen muutama paperilla. Koska uskoin pieneen viivytykseen, kerroin käyväni läheisessä kirjastossa ja palaavani myöhemmin. Tunnin päästäkään ei vielä mitään. Pyysin farmaseuttia soittamaan terveysasemalle (oletin heillä olevan jonkin suoran linjan ilman takaisinsoitto-odottelua). Hän tulikin pian takaisin ja sanoi siellä olevan kiirettä. Resepti olisi klo 15 jälkeen apteekissa. Nyt alkoi jo fyysinen kunto rajoittaa henkistä kapasiteettia.
Kävelin sitten hetken tuumattuani terveysasemalle, joka onneksi sijaitsee ihan (pitkän) kivenheiton päässä apteekista. Ilmoittaumisluukulla olevalle hoitajalle kerroin asiani ja ihmettelin, miten yhden reseptin vaihtaminen voi kestää noin kauan. "Lääkärillä on kiire päivä. Hän ryhtyy kirjoittamaan reseptejä klo 15 jälkeen....." Ihanko totta!! Taisin sanoa paljon muutakin. Pahoittelin kuitenkin hoitajalle purkaustani, syyhän ei ollut hänen. Kiittelin myös hyvin alkaneesta hoitosuhteesta, olinhan edellisenä päivänä saanut "ylimääräisen" ajan. Aikani räpätettyäni, hoitaja pyysi odottamaan hetken. Noin kahden minuutin päästä hän palasi ja kertoi lääkereseptin olevan noudettavissa apteekista. Ja sieltä sen sitten sain.
Käteviä nuo e-reseptit! Paperisesta tosin olisin huomannut heti, että lääke ei sovi ja saanut kenties vaihdettua sen samantien.
Kyllä tietotekniikka helpottaa ihmisen elämää.
Muuten menee oikein mukavasti. Suunnittelen tässä uutta villatakkia ja huomenna menen töihin. Tänään kävin jo ulkoilemassa!
P.S. Kissan "syömä" kaulaliina on purettu reikiin asti ja hyvää vauhtia valmistumassa uudelleen. Kierrän tässä vielä asunnon ja keräilen kaikki mahdolliset neuleet lukkojen taakse. On muuten valikoiva villansyöjä. Vain neulottu kelpaa. Ei kangaspuissa kudottu torkkupeitto tai virkattu viltti!
Kissojen kanssa elämä on jännittävää, kun ei koskaan tiedä mitä pahantekoa on seuraavaksi luvassa. =D Minun neljä kissaani ovat jo niin vanhoja, ettei kovin pahoja yllätyksiä enää löydy.
VastaaPoistaSe on tämä tietotekniikka joka niin suunnattomasti "helpottaa" arkea, niinpä niin. ;)
Näin on! Meillä on ollut sekä "riiviökissoja" että ei! Edellinen poika lirutteli parketit uusiksi, mummukissan edesmennyt kaksoissisko veteli tapetit seiniltä ja käytti kenkiä ja laukkuja vessana...
VastaaPoistaNyt on sitten tämä villansyöjä! Yllätyksiä riittää.
Nykyiset tytöt eivät kovin pahojaan ole tehneet, ellei itämaisen yökonsertteja ennen leikkaamista oteta huomioon! :P
Voi niitä kissoja. Ehkä nautin niistä edelleen näin blogien kautta.
VastaaPoistaToivottelen paranemisia mainalle myös.