Nelmi -muorin epäaidot itämaiset matot

Nelmi-mummu, jonka esittelin joskus kauan sitten mummulassa, on ompelutöidensä ohessa ryhtynyt mattomaakariksi. Osan matoista hän kutoi kaunistamaan omaa taloaan, mutta ylimääräisiäkin jäi vaikka myytäväksi. Myynnin suunnittelu on vielä kesken, mutta vähitellen, miettii Nelmi.

Matoissa on taustalla tukeva pohjakangas ja ne on kantattu ympäriinsä purkautumattomiksi.

Kooltaan matot ovat pienistä n .45 mm x 35 mm:stä isoihin 120 mm x 90 mm tai lähes 220 mm pitkiin käytävän mattoihin.

Nelmin keittiön uudet matot. Mattoja riitti toki olohuoneeseen ja lastenkamariinkin. Makuuhuoneeseen jätettiin jalalle lämpimät huopamatot. Niitäkin voisi vähän parannella.

Ja pikkutoukkauutinen vielä...

Ja leluelämän kiertokulku jatkuu

Vattumato...

... koteloituu

kuoriutuu...

Tähän pitäisi tietysti tulla pieniä sieviä "kuoriaisen munia", mutta niitä ei vielä ole olemassakaan.

Sen sijaan munista kuoriutujat alkavat jo hahmottua...

Nämä ovat vielä raakileita. Koko vastaa noin aikuisen sormea.

Tässä alkavat jo kypsyä eli värjättynä vuosia varastoidulla silkkivärillä. Varmaan tuore ja varastoimatonkin olisi antanut saman tuloksen. Meillä nyt vaan sattuu olevan kaikkea kauan varastoitua...

Puuha jatkuu. Mukavaa aivo- ja käsijumppaa telkkaria tuijotellessa. Vasta toukokuussa pitää olla valmista. Käyttötarkoituskin selviää viimeistään silloin.

Ja ulkona on vähän lunta ja aika paljon pakkasta. 

Talvi on tullut!!!

Ihanat kissavauvat kuusi viikkoa!

Kävimme tapaamassa pikkumamman lapsia loppiaisena. Ja tietenkin ilman kameraa! Miten se aina unohtuukin... Puhelimella otetuissa kuvissa näkyi vain sinne-tänne singahtelevia kissaa muistuttavia otuksia.

 Onneksi "lastenosastolla" pidetään meitä ajantasalla. Siellä voi käydä vilkaisemassa lapsosia. Klik!

Talvi on unohtunut tai siirtynyt muualle

Meillä jatkuu "ikuinen syksy".Ei lunta, ei pakkasta. Aurinko sentään pilkahti tänään pikaisesti.

 

Tammikuun ensimmäinen viikonloppu vuonna 2013 ja 2014.

Vuosi sitten hiihtolenkiltä ja tänään kävelylenkiltä. Onhan tässä vähän eroa, vai mitä!

Tässä kuva viikkoa vaille kaksi vuotta sitten otettu kuva. Silloinkin meillä oli vuodenvaihde lumeton. 

Taas odotellaan talvea. 

Tilaajalahjakalenteri askartelukohteena

Paikallinen sanomalehtemme muistaa meitä kestotilaajia vuosittain ns. kodin kalenterilla. Tänä vuonna sekä etu- että takakannessa oli hieno, vanha postipyörä. Kannet olivat muuten ohutta, liukaspintaista kartonkia. Parantelin niitä vähän mieleisekseni ja lisäsin etukanteen vielä pienen lisäkannenkin!

 Kalenteri edestä 

ja takaa (sekä etukannen "läppä").
Eikä tullut otettua kuvaa siitä alkuperäisestä, höh!