Vattumadon palkkaama rakennusmestari ei ollutkaan ihan asiantuntija tai ainakin hän oli kuvitellut selviävänsä projektista nopeasti. Vaan huonostipa kävi. Ensimmäinen vattu sortui!
Tässä kyhäelmä näyttää vielä oikein mukavalta. Tiukaksi puhallettu ilmapallo, päälle liisteröity kerros VADELMANPUNAISTA silkkipaperia, sitten sanomalehtisuikaleita. Kun ne olivat suht kuivahtaneita, alettiin rakentaa vadelman muotoa paperimassasta. Näyttipä hyvältä, aluksi. Sitten ilmapallo kyllästyi ja alkoi tyhjentyä.... Hissunkissun, mutta kiusallisen nopeasti kuitenkin. Päällä oleva massa ei tietenkään ollut ehtinyt kuivua riittävästi, vaan sortui surulliseksi kasaksi ämpärin päälle! Se OLISI voinut onnistua, jos ilmapallo olisi ollut extrakestävää laatua tai....
Seuraavaan yritykseen tehtiinkin sitten "perustuksen raudoitus". Tarvittavaa verkkoa löytyi lopulta paikallisen K-raudan puutarhamyymälästä (eikä tarvinnut ostaa kokonaista vattukaupunkia varten).
Nahkarukkaset käteen ja muovaamaan! Muottina oli pari joutavaa kulhoa, jotka saatiin juuri ja juuri ujutettua oviaukosta ulos ennen muurausta. Ohut paperimassakerros pintaan ja kuivahtamaan. Siinä kuivuu vuoden 2012 puhelinluettelo uusiokäytössään.
Seuraavaksi nahkakuivan massan päälle toinen kerros, jolla olisi tarkoitus kuvata vadelman rakennetta.
Tämähän on kuin mustavalko-otos vattumadon vioittamasta vadelmasta! Kirjava. Vaalea massa koostuu monesta silppurin läpi ajetuista A4:sta, harmaa taas on syönyt sisäänsä jokusen kirjekuoren, paperipussin ja huonekalukaupan mainoslehtisen. Viimeksimainitusta tuli aika kehnonlaista taikinaa.
Taas kuivatellaan. Vielä pitää yhdet massat jauhaa, alaosa (joka valmiissa työssä tulee olemaan yläosa) kaipaa vielä muutamaa palleroa. Sen jälkeen päästään sisäpuoleen käsiksi ja pintaa viimeistelemään. Ehkäpä mato pääsee totuttelemaan uuteen kotiinsa kesäloman aikana!
