Kevät tuli, lumi suli. Ja millä vauhdilla!

Aikaisemman postauksen kuvissa eleltiin vielä melkein talvisissa maisemissa, tällä viikolla puut ovat hiirenkorvilla ja nurmikot vihertää. Lämmintäkin on riittänyt, välillä  parin kymmenen plusasteen tienoilla. Järvestä hävisi loputkin jäät varsin nopeasti. Aina tämä kevät yllättää, tavalla tai toisella!

Rupikonna taisi olla vielä vähän kohmeessa, kun antoi kuvata!

Sahalaitapaitainen (luikero kuvan keskellä) kaveri ei ollut kohmeessa. Livahti liukkaasti metsätien yli takaisin luonnon helmaan. En muista, milloin olisin kohdannut elävän kyyn edellisen kerran.

Kissapoika 

on toipunut hyvin hammasoperaatiostaan.

Neitikissaa kiinnostaa luonto myös ipadin kautta seurattuna. Toinen vaihtoehto on ikkunasta vilkuilu. Kävelylenkille ei tätä neitiä saa kuin kantamalla!

Vähän on tullut askarreltuakin. 

Pienen sukulaispojan nallen/nukenvaunut, joiden päällinen oli jo parhaat päivänsä nähnyt. Kulunut reikäiseksi ja varsin likaiseksi.

Uudet päälliset ovat kirkkaan siniset!

Hän, 1990-luvun Barbie Cool Blue, sai kengät. Kaikkeen se mapin päällismuovi taipuukin! Ja "silkkinauhat". Jospa joskus saisin hänelle ne aidot ja oikeat vaalean vihreät kengät. Käyttäköön siihen asti näitä.

Kovin vähän on mitään syntynyt käytettävissä olleeseen aikaan nähden. Takana on muutaman viikon "pakkoloma" kotona. Syynä varsin kiusalliseksi ja hyvin paljon toimintakykyä rajoittavaksi äitynyt hermopinne selässä aiheuttaen lievästi ilmaistuna erittäin kivuliaan hermosäryn toiseen jalkaan, lonkasta varpaaseen saakka. Kohtuullinen liikkuminen ok, paikallaan istuminen myrkkyä! Enpä toivo tällaista kenellekään ja itsekin haluaisin kernaasti tästä tilanteesta jo eroon. Magneettikuvaus tulossa, ehkä jotakin selviää ja jonkinlainen apukin löytyisi! GRRRR! 

Keitin perunoita!

Ne ovat tuossa vasemmassa reunassa. 

Ei erityisen herkullisen näköisiä eikä

myöskään makuisia. Kaikkea pitää

kokeilla, mitä kohdalle sattuu,😝 näköjään!

On siis kevät...

... kuljen lähijärven rantaa.... ( Tavaramarkkinoiden laulusta poiketen kukaan ei tarjonnut salmiakkia)

Vielä ei veneellä vesille pääse!

Rannassa sulaa!

Talvilomalla, näin kevään kynnyksellä, lähdin aamulenkille lähimetsään. Talven mittaan tallatut pikkupolut olivat siinä kunnossa, että nastakenkiä oli kiittäminen! Metsä muilta osin oli paikoin jo lumeton. Yhdessä itäänpäin viettävässä rinteessä olisi pulkalle ollut vielä käyttöä. Rakeista, mutta puhdasta lunta ihan tuhti kerros. Vaan ei ollut sitä pulkkaa mukana.

Koska yöllä oli ollut vielä pakkasta, lumen pinta oli mukavasti jäässä kaikkialla, missä sitä oli paksumpi kerros jäljellä.
Lapsuusmuistoja verestäen kokeilin kantaako hanki? Ja kyllähän se kantoi. Lapsena tuli potkukelkkailtua kovalla hangen pinnalla, nyt tyydyin kävelemään. Päivisin on ollut jo useampi lämpöaste, joten jäniksen jäljet olivat painuneet paikoin hyvinkin syvään. Kuinkahan paljon oma kenkä uppoasi iltapäivällä?
Uskomattoman rauhallista oli taapertaa metsässä ja rannoilla. Ainoat elävät olennot, jotka näin, olivat pari oravaa, tikka, muutama korppi ja hanhiparvi. Peipot ja tiaiset sirkuttivat kilpaa. Kuuloaisti viestitti vahvasti keväästä, näön varaisesti tunnelma oli paikoin hyvinkin talvinen.

Riisuin myös kissalta osan talviturkkia. Tämä lähti nopealla harjauksella kollipojasta, neiti itämaisen turkista ei juuri mitään irtoakaan. Onnelliset katit ovat pari kertaa päässeet auringon lämpöön jo terassille asti. Useimmiten lempipaikka löytyy lämpimältä ikkunalaudalta. 

Sisko tarjosi sitten puhelimen välityksellä salmiakkiakin. Katseltavaksi!

No nyt on melkein kesä

Lämpimät ilmat ja melkein kesä tulivat sitten yhdessä rysäyksessä. Viikko sitten käytiin lainalasten kanssa linturetkellä ja ihmeteltiin variksen pesää puun latvassa, Lauantaina pesä ilmeisesti oli edelleen paikallaan. Oli puhjennut lehti puuhun ja kerralla niin suureksi, ettei sen lehtimassan läpi enää mitään näkynyt.
Viikonloppuna - suurkiitos siskon miehen - sain autoonkin kesärenkaat alle. Eiköhän siellä jo vähemmällä kitkalla pärjää :)

Huomattavsti keväisempi näkymä kuin vappukuvassa

Pihallamme käy säännöllisesti ruokavieraitakin. Orava tyhjentelee fasaanien kanssa viimeisiä auringonkukansiemeniä ja maapähkinöitä ruokavarastona toimineesta kukkaruukusta. Lisäksi vapun jälkeen pihaan ilmestyi siili ja vielä toinenkin. Kylmän kelin aikaan teki hyvin kauppansa kissan kuivamuona liotettuna.

Yksi kaveri ruokailemassa

Kaksi siiliä kuusen alla 

Kissatkin pääsivät ulos uusissa valjaissansa.

Ensin tietysti tähystetään pihalle

testataan sisällä uusia valjaita

yritetään ryömiä pihalle. Miksi kukaan ei kertonut, että näissä voi myös kävellä?

Vielä vähän kevään satoa:

Nokkosia lättytaikinaan

Vuohenputkea piirakkaan,

johon lisäksi sipulia, sulatejuustoa, kananmunaa... päälle juustoraastetta. Pohjataikinassa kokojyväjauhoja, härkäpapujauhoa, vähän suolaa ja vettä. Ripaus leivinjauhetta, jotta ei ihan kittiä tullut taikinasta.

Hauskaa vappua?

Ei niin ihan normaali vappusää kuitenkaan.

Täytin vielä lintulaudan. Ruokailijoita on riittänyt.

Onneksi emme ole tämän kellon varassa!

Kevättä odotellen...lunta on enemmän kuin jouluna!

Mutta:

Iloista vappua!!

Pyörä

... kaivetiin viikonloppuna varastosta ja vuotavaan takarenkaaseen laitettiin paikka. Ilmaa renkaisiin, pesu ja öljyä ketjuihin. Vielä uusi patteri naapurin avulla "kissansilmään". Omat työkalut olivat vähän puutteelliset. Jarruvaijerit ovat venyneet, joten niitä pitäisi vielä vähän säädellä.
Vajaa kolmenkympin koelenkki eilen illalla työpäivän jälkeen. Hyvin toimi. Paitsi polkija oli hyytyä. Olipa melkoinen vastatuuli! Muuten kaunis ja aurinkoinen ilta. Peipot konsertoivat metsässä. Sunnuntaiaamuna kurjet huutelivat ohittaessaan tienoon komeassa auramuodostelmassa.

Tänään saatiin rakeita, auringonpaistetta ja komea sateenkaari! Ukkonenkin oli jyrähdellyt. Taitaa tulla kesä! Joskus.

Jäälle ei ole enää asiaa!

Kuva sunnuntailta.

Kevättä?

Tänä vuonna talvi jäi melkein tulematta. Muutamia pakkasjaksoja ja erittäin vähän lunta. Sekin vähä suli vedeksi jäätyen superliukkaaksi seuraavan pakkasen aikaan. Järveen jäätyi paksu kansi, joten vetten päällä liikkuminen onnistui sujuvasti. Retkiluistimet jätin kotiin. Potkukelkkaa käytin muutaman kerran. Ja nastapohjakenkiä.

Luistelu-ura kiilteli auringonpaisteessa.

Hiihtäjille lunta oli pari senttiä.

Rannalla jo kevään henki.

Kevättä kukkamaljakossakin. Kissat jättivät rauhaan sekä tulppaanit että koivun oksat.

Aurinkoläikistä kilpaillaan niin, että välillä menee painiksi. 

Voittajan on helppo hymyillä ja

hävinnyt voi luikkia koppaansa!

Viime viikolla iski yhtäkkiä pullan nälkä! En muista, milloin olisin pullataikinan letittänyt. Vähän vinksalleen meni tämäkin. Maku oli kohdallaan ja pullantuska helpotti! Samoilla uuninlämpimillä paistui pari leipää reikineen. 

Perjantaina oli vapaapäivä ja tarkoitus oli siivota. Keksin parempaa tekemistä. 

Kartutin vähän sukulaislasten nukenvaatevarastoa. 

Tänään sitten siivosin. Ulkoilutin ja harjasin myös kaikki hyllyn päällä asuvat nallet kavereineen. Aika pölypesiä olivatkin. 

Tässä joukkueesta noin neljäsosa.

Hyvää kevättä toivottelee myös "pääkokeilu"

uunista tulleena

ja vähän tuunattuna. 

 Alunperin oli tarkoitus tehdä roskikseen joutuneelle, päänsä halkaisseelle Väinämöiselle sijainen. Tuli kuitenkin jotakin muuta. Ehkä se Väiskikin ilmestyy ennen seuraavaa Kalevalanpäivää.

P.S. Joutsenet jo töräyttelivät aamulla ohilennollaan.

Maaliskuun viimeinen viikonloppu - pääsiäisen ulkoilua

Pääsiäispäivinä ei satanut. Aurinko paistoi ja ulkona oli jo vahva aavistus keväästä. Rannassa sunnutaina tavattu pilkkimies kertoi jään paksuuden olevan vielä useita kymmeniä senttejä. Melkein kairan mitta, kertoi hän. Pinnalla oli jo runsaasti vettä, eikä jäälle meno mitenkään houkutellut.

Poissa on jo talven valkoisuus. Jää on mustaa ja märkää...

Pystyyn kuivanut kuusi. Latva täynnä käpyjä ja rungon taakse piiloutunut käpytikka päristämässä kevättä alkaneeksi.

Varsinainen muurahaissampo! Niemessä pohjoisen puolella oli polut ja metsä vielä talven otteessa, mutta aurinkoisella länsilaidalla muurahaiset jo ahkeroimassa. Kuvassa näkyvä tumma "massa" koostuu lukemattomista vipeltävistä muurahaisista. Tuossa yli metrin korkeassa keossa ei enää nukuttu pääsiäisaamuna!

Se lohkeilee ja paukkuu, mutta on vielä tiukasti rannassa kiinni. Jää.

Aurinko lämmittää...

Pilkkijöitä ja lokkeja. Hassua, miten kesällä ärsyttävä lokkien kirkuminen ilahduttaa näin keväällä. Olivat jäällä lähellä pilkkiporukkaa. Havittelivatko valmiiksi ongittua kalaa? Sulaa vettä oli vasta satojen metrien päässä sillan alla. 

Metsässä, auringolta suojassa, näytti vielä talvelta.

Polulla oli liukasta ja paikoin erittäin liukasta. Muutamia kävelijöitä tuli vastaan ja kaikki kommentoivat liikkumisen haasteellisuutta. 

Hauskaa, kesäkelillä tai talven pakkasilla tuskin kukaan olisi avannut keskustelua! 

Pienellä Emmi-koiralla oli "nastat" omasta takaa ja niin lyhyet jalat, ettei korkealta olisi kaatunutkaan. Tämä hetkellinen tuttavuus kävi tarkistamassa housunlahkeisiini metsästä tarttuneet terveiset!

Toivottavasti kaikki saivat lenkkinsä tehtyä pahemmin kaatuilematta. Nastapohjakengät olisivat olleet asialliset, tukevilla vaelluskengilläkin pääsi etenemään, mutta tarkkana sai olla.

Pihaoravalla on turkinvaihto menossa. Selkä alkaa jo punertaa ja hännästä on tullut varsin harvakarvainen suti. Auringonkukansiemenistä puhtia päivään!

Itämaisneiti aterioi rairuoholla ja ohran oraalla. Taustalla ovat paprikan taimet hyvällä alulla. 

Yksi viikonlopun askarteluista. Mini-Strindberg mini-kirjoituspöydälle.

Ensimmäisestä tuli kauniimpi, mutta liian suuri! Sopisi paremmin Barbie-maailmaan, mutta ei taida kestää lainalasten leikkejä. Suklaamunan sisus, akryylimaalia, lakkaa, kultanauhaa, liimaa, maalikynä, pari nappia, vähän työkaluja...

Toinen minijuttu oli mummun perintötaulun pientäminen 1:12 kokoon.