 |
| Vielä ei veneellä vesille pääse! |
 |
| Rannassa sulaa! |
Talvilomalla, näin kevään kynnyksellä, lähdin aamulenkille lähimetsään. Talven mittaan tallatut pikkupolut olivat siinä kunnossa, että nastakenkiä oli kiittäminen! Metsä muilta osin oli paikoin jo lumeton. Yhdessä itäänpäin viettävässä rinteessä olisi pulkalle ollut vielä käyttöä. Rakeista, mutta puhdasta lunta ihan tuhti kerros. Vaan ei ollut sitä pulkkaa mukana.
Koska yöllä oli ollut vielä pakkasta, lumen pinta oli mukavasti jäässä kaikkialla, missä sitä oli paksumpi kerros jäljellä.
Lapsuusmuistoja verestäen kokeilin kantaako hanki? Ja kyllähän se kantoi. Lapsena tuli potkukelkkailtua kovalla hangen pinnalla, nyt tyydyin kävelemään. Päivisin on ollut jo useampi lämpöaste, joten jäniksen jäljet olivat painuneet paikoin hyvinkin syvään. Kuinkahan paljon oma kenkä uppoasi iltapäivällä?
Uskomattoman rauhallista oli taapertaa metsässä ja rannoilla. Ainoat elävät olennot, jotka näin, olivat pari oravaa, tikka, muutama korppi ja hanhiparvi. Peipot ja tiaiset sirkuttivat kilpaa. Kuuloaisti viestitti vahvasti keväästä, näön varaisesti tunnelma oli paikoin hyvinkin talvinen.
Riisuin myös kissalta osan talviturkkia. Tämä lähti nopealla harjauksella kollipojasta, neiti itämaisen turkista ei juuri mitään irtoakaan. Onnelliset katit ovat pari kertaa päässeet auringon lämpöön jo terassille asti. Useimmiten lempipaikka löytyy lämpimältä ikkunalaudalta.
 |
| Sisko tarjosi sitten puhelimen välityksellä salmiakkiakin. Katseltavaksi! |
Kaunista!
VastaaPoistaPitäisi myös viedä koira ulos ja rapsutella oikein urakalla! Karvaa ei ole liiemmälti - paitsi silloin kun sitä irtoaa!!
Toi furminaattori on kyllä näppärä irtonaisen pohjavillan poimintaan. Ja kyllä sitä karvaa riittää edelleen sohvan peitteeksikin! :)
Poista