Välillä se etenee, välillä peruuttaa - kevät

Tänään näytti tältä:

Harjumaisemaa riittää...

... ja alempana pilkottaa järvi, lähes jäätön jo!

Toisella puolella harjua on lampi.

Hiirenkorvat jo näkyvillä!

Paikallinen rauhoitettu harvinaisuus nupullaan (Hämeen kylmänkukka).
Onneksi tämä yksilö on saanut kasvaa rauhassa samassa paikassa jo useamman vuoden. 

... ja nämä yleisemmät sinisenä mattona täydessä kukassa.
Näsiäkin kukki runsaasti, kuvasta tuli epätarkka, joten hylkäsin sen roskikseen.

Ylläolevien kuvien kohteet melkein keskellä kaupunkia! Pari kilometriä torilta ja jokunen sata metriä markettikeskittymästä. Kylmänkukka on rauhoitettu ja sitä kasvaa harvoilla paikoilla Kanta-Hämeen alueella. Tälläkin harjulla esiintymiä on tavallisesti ollut useampia, mutta ainakin yhdestä paikasta se oli valitettavasti kaivettu ylös muutama vuosi sitten. Kylmänkukkaahan ei pysty siirtämään, joten kaivaja sai vain ikävää tuhoa aikaan. Mahdollinen harvinaisuus omassa puutarhassa jäi haaveeksi.

Aamulenkki vaihtuikin päivälenkiksi, kun innostuin aamulla välisilittämään keskeneräisiä ompeluksia ja samantien tuli silitettyä kasa muutakin pyykkiä. Pyrkivät kasaantumaan, koska silittäminen ei tosiaankaan kuulu lempipuuhiini.
Mekko/takkifabriikki on kuitenkin toiminnassa verkalleen.
Ja kun aamulenkistä tuli päivälenkki, siirtyi ruokailukin myöhemmäksi ja huomasin juuri, että iltahan tässä alkaa kohta olla käsillä (talvella olisi ollut säkkipimeää hyvän aikaa). Tänään ei syntynyt  yhtään valmista käsityötä ellei ex tempore -kasvispihvejä lueta sellaisiksi. Valmista ohjetta en edes etsinyt mistään. Pihvit syntyivät niistä aineksista, mitä kotoa sattui löytymään.

Raastetaan kaksi isohkoa porkkanaa hienoksi raasteeksi. 

Lisätään porkkanaraasteeseen noin dl vaaleaa soijarouhetta.

Yksi sipuli pilkotaan tosi pieneksi silpuksi. Edellisten sekaan.

Loraus soijakastiketta ja toinen öljyä. Sekoitetaan ja laitetaan jääkaappiin lepäämään vaikka lenkin ajaksi.

Levännyt pihvitaikina rikastetaan vielä soijaproteiinijauheella ja kahdella kananmunalla unohtamatta mausteita. Laitoin vähän pippurisekoitusta myllystä ja suolaa maun mukaan. Yrttimausteet olisivat varmasti sopineet mainiosti myös.

Nostellaan massaa lusikalla paistinpannulle, muotoillaan pihveiksi ja paistetaan kunnon voissa molemmin puolin kauniin ruskeaksi. Lämpöä sai olla kohtuullisen hyvin.

Tosi hyvää salaatin ja perunamokon kanssa!

Ostin ommeltaviin mekkoihin samanlaisia 40 cm pitkiä vetoketjuja kahdesta eri liikkeestä. 

Vasemmalla kangaskaupan ketjut, oikealla käsityöliikkeen (hain sieltä 2,50 €:lla "metriketjua", kun lukkoja oli jäänyt tähteeksi edellisen metriketjun loppuessa)

Hinnoissa on eroa! Varmaan ison kangaskauppaketjun sisäänostohinta on edullisempi kuin pienen käsityöliikkeen, mutta lähes kaksinkertainen  hinta asettaa kyllä mietintämyssyn ompelijan päähän!

Taidan ryhtyäkin vielä ompelemaan. Jos muutaman mekon saisi etenemään...

Mukavaa maanataita, tiistaita, keskiviikkoa jne.