28. joulukuuta

Ulkona kaksi harmaata paiskaa kättä. Toisen nimi on aamu ja toisen ilta - pienillä alkukirjaimilla.  Eli yhtä harmaata pimeästä pimeään. Lunta ei näy, vesisadetta piisaa. Onneksi päivä kuitenkin (kalenterin mukaan) pitenee pienin askelin ja ehkä sitä luntakin vielä saadaan, onhan kaksi kolmesta talvikuukaudesta vielä kokematta. Ulkoilu ei oikein innosta, koska lenkkipolulla näyttää tältä:

Viime talvena näihin aikoihin näissä maisemissa edettiin suksilla.

Nyt on enimmäkseen harrastettu suklaan syönnin ohessa käsityö/askartelua. Sormikkaat ja kauluri valmistuivat joulun pyhinä telkkaria tuijottaessa ja tänään tein ihan vähän valmisteluita lainalapsia varten tammikuun koitoksiin.

Kesälomalla syntyi vattumato, joka sitten nimettiin lukutoukka Ludwigiksi. Ludwig on ollutkin erinomainen "openapu", mutta joululoman alettua on tapahtunut jotakin. Ludwig on kadonnut! Tokihan minä tiedän, mitä on tapahtumassa, mutta lapset saavat tammikuussa tutustua ilmiöön nimeltä metamorfoosi. Toukan tilalle vaihtuu kirjava kotelo!

Paksulla fleecella vuoratun kotelon vetoketju "katoaa" vielä näkyvistä ennen lasten eteen siirtymistä. Ihmetellään tätä jonkin aikaa!

Myöhemmin kevättalvella, tiettyjen tapahtumien jälkeen, kotelosta kuoriutuu vattukuoriaista hyvin etäisesti muistuttava metamorfoosin läpikäynyt Ludwig!

Tässä häneltä vielä puuttuvat siivet!

Tässä uudelleen syntynyt Ludwig!

Lainalapset eivät tästä vielä tiedä pitkään aikaan, ethän kerro sinäkään!

Myös alkuperäinen Ludwig on hyvässä tallessa, voihan olla, että toukkavaihetta tarvitaan jossain muussa seurassa joskus myöhemmin!