Eilen illalla tämä mietteliäs kissatyttö lähti äitiyslomalle Tampereelle!
Vähän on birmakaveri etsiskellyt, mutta koska se ei liene mikään järjen jättiläinen, unohtanee kaverinsa piankin. Onhan täällä oudon hiljaista ja sain syödä äsken paistamani joulutortunkin ihan yksin ja kokonaan, sakaroineen.
Odotellan siis vielä tovi, niin kuullaan monenko vauvan äiti meidän pikkuisesta on tullut. Onneksi paikalla on ammattikätilö - tosin varsinaisesti ihmislapsia varten kouluttautunut, mutta myös jo useampia kissasynnytyksiä hoitanut luottohenkilö.
Näistä pitäisi alkaa muokata tonttuparia lainalasten joulukalenteritarinaan. Aloitan ihan kohta... ellen sitten rustaa muutamaa hattua... tai ompele jotakin muuta... pistäydyin nimittäin kangaskaupassa ostamassa tukikangasta ja mukaan tarttui vähän muutakin. Mutta vain vähän!
Nämä kaveruksethan tein alunperin Kalevalatarinaan pari vuotta sitten. Päiden muotoiluun käytin SuperSculpey - massaa, joka ei sitten osoittautunutkaan sopivaksi tähän tarkoitukseen. Molemmat päät ovat useasta kohdasta pahasti haljenneita. Päätynevät roskikseen joulun jälkeen. Vähän tietysti harmittaa. Olihan noissa työtä. Pitänee ottaa siis kaveruksista "ilo irti" vielä kerran ja muuntautuminen tonttupariskunnaksi alkakoon nyt tai lähipäiviä ainakin.
Jännittäviä aikoja täällä elellään. Ihanaa.
VastaaPoistaAikanaan itse tekemästäni Eevertistä alkaa hiljalleen myös rapista massoja irti. Tein vain tavallisesta askartelumassasta. En edes muista mistä. Uutta en osaa kyllä tehdä, joten mietin hossakin vaiheessa 3D tulostusta päästä nyt vielä kun se on koossa.
Paljon työtä on vaatinut jokainen nukke, harmi jos niistä joutuu luopumaan.
Varmasti harmittaa, jos joutuu laittamaan roskiin kovan työn tulokset.
VastaaPoistaJoo, kyllä harmittaa. Onneksi nuo vartalot voinee käyttää uudelleen. Teen myöhemmin päät kestävämmästä materiaalista. Tulipahan tuosta sculpeysta ainakin kokemusta!
VastaaPoista