Luontoa ja leipää

Tänään satoi. Aika runsaasti. Tuuli on ollut navakkaa jo useamman päivän. Syksy! 
Metsäretkikuvat ovatkin viikonlopulta.

Koivu on juossut mutkille jo vuosia sitten. Mutkaiseen kainaloon on joku siivekäs rakentanut kotinsa. 

Tässä on sitten koivun naapureiden kerrostalo!

Näkymä järven suuntaan

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/09/23/merkitse-metsakayntisi-mennaan-metsaan-laskuriin-suojellaan-nain

Nyt merkitsemään metsäkäynnit ylläolevaan linkkiin ja siivittävään Suomen jokamiehen oikeudet Unescon maailmanperintölistalle!

Metsälenkin jälkeen maistuu vaikkapa siemennnäkkäri

2 kanamunaa

4 dl erilaisia siemeniä (pellava, sesam, kurpitsa, chia tms.)

1 dl kaurahiutaleita (korvasin osan kauramannasuurimoilla)

½ tl suolaa

2 rkl perunajauhoja

Aineet sekoitetaan ja levitetään leivinpaperilla vuoratulle uunipellille ohuelti. Paistetaan 175 asteessa n. ½ tuntia. Leikataan lämpimänä paloiksi. 

Leivoin myös vaalean leivän ja pullaakin. Pitkästä aikaa ja onnistuin! Näihin tein edellisenä päivänä "juuren". 

1½ dl kylmää vettä

pussi (11g) kuivahiivaa

n. 3dl vehnäjauhoja

Aineet sekaisin ja peitettyyn kulhoon huoneenlämpöön odottelemaan seuraavaa päivää, jolloin käytin  tosi hyvin kuplivasta juuresta puolet pullan leipomiseen ja puolet leipään. Nestettä lisäsin n. 2½ dl kumpaankin osaan ja jatkoin taikinoiden tekoa tuttuun tyyliin. Tässä vaiheessa en enää taikinoina kohottanut vaan vasta leivottuina ennen uuniin laittoa. Hyvin kohosivat ja paistettuina maistuivat!

Ja hups! Unohtui kuvata ennenkuin upposivat parempiin suihin.

Syksyä kohti

Uusi kokeilu töihinpaluussa. Suunnitelma on, että viikossa on neljä n. viiden tunnin työpäivää ja kolme vapaata. Vapaat on suunniteltu viikonlopuiksi sekä yksi keskelle viikkoa. Oman kuntoutumisen kannalta oikein passeli ratkaisu, työtehtävien suhteen kaikkea muuta. Kaksi tällaista päivää takana ja vapaapäivän loppupuolella tätä naputtelen. Vapaapäivän käytin enimmäkseen kaikenlaiseen puuhailuun kotona ja kahden tunnin vaelteluun lähimetsässä. Varusteina normaalia lenkkeilyvarustusta täydentämässä polvituki, kävelysauvat ja MBT-kengät. Muutama askel kotiovelta ja olen jo metsässä!

Tästähän pääsee muutaman kuukauden päästä kävellen saareen. 

Vielä vihertää. Vähän on lehtiä jo karissut polulle.

Keväinen vesijättömaa on saanut iloisen vihreän sammalpeitteen.

Iloisenpunaisia, mutta vaarallisen myrkyllisiä.

Puhtaan valkoisia ja vielä myrkyllisempiä.

Kellertävän valkoisia ja tässä kohtaa sienikorin puute alki jo harmittaa. Lampaankääpiä!

Myös haperoita, niin keltaisia kuin eri punaisen sävyissä, oli metsä tulvillaan. 

Onko muuten poimimatta jäävät ruokasienet ruokahävikkiä?

Tein sitten kangaspuut

Kangaspuut ovat tehty noin tuhat vuotta sitten käytetyn mallin mukaisina pystypuina. Aivan aidon näköisiä en onnistunut rakentamaan, koska jouduin ottamaan huomioon muutamia rajoituksia.  Varsinkin kangaspuiden koko edellytti tiettyjä valintoja. Niisiäkään en ryhtynyt solmimaan, vaan virkkasin sopivaksi katsomani lenkit.

Kudontavälineestä tuli vielä suunniteltuakin pienemmät, jotta ne mahtuivat tässä kehräävän rouvan "taloon" sisälle. Periaatteessa noilla puilla voisi kutoa, mutta karhea villalanka loimena ei luista, vaan viereisten lankojen kuidut tarttuvat toisiinsa, joten niidet eivät oikein liiku! 

Nyt puut ovat "tuvassa", emäntä kehrää puhdasta kesävillaa ja isäntä vuolee jotakin tarvekaluja. 

Vaihteeksi vauvanukke!

Pikalenkki naapurikunnan kirpparilla. ARI- nukkevauvojen joukkoon löytyi uusi jäsen. Näitä ei enää vuosiin ole tullut vastaan. Vähän oli vauveli rähjääntynyt, mutta pesun jälkeen siistiytyi huomattavasti.

Nyt on vauva ja ilmeisen alkuperäiset vaatteet pesty ja paikka löytynyt!

Hellekesän jälkimainingeissa

Hellettä ja paahdetta riitti sitten viikkotolkulla. Oikein oudolta tuntui nyt vetäistä farkut jalkaan ja paidassakin saattoi sietää pitkät hihat. Lämpötilan viipyessä lähes kolmessakymmenessä asteessa, vaatetukseksi tuli valittua mahdollisimman kevyttä ja ilmavaa.
Kävin kokeilemassa muutaman päivän ajan palkkatyötäni, ei sopinut polvelle. Jatkan vielä vähän aikaa kuntoutumista työterveyslääkärin ohjein.

Nukkeja on tullut haalittua kesän aikana kirppareilta ja kierrätyksenä muualtakin, joten puuhastelua on voinut jatkaa tuulettimen huristessa siirtäen helleilmaa paikasta toiseen. On se helpottanut oloa!

Rautakauden rouva sai vihdoin puolisonsa. Nukkefoorumilta ostettu Ken sai uudet kasvot ja tyylin mukaiset vaatteet.

Kirjastokin lainasi luettavaa juuri sopivasti!

Kahden vintage- Barbien omistajalle vähän vaatekomeron täytettä 60-luvun hengessä.

Tämä samaan osoitteeseen. Mallina vähän nuorempi lady!

Pikkuväen nuketkin, Kerttu ja Väinö,  saivat kesäksi uikkarit

"Rautakautisille" nukeille neuloin sukat hiukan neulakinnastekniikkaa muistuttavalla kalanruotoneuleella. OIKEALLA rautakaudella ei vielä puikoillaneulomisen taitoa tunnettu. Tämä käsityötapa saapui Suomeen vasta niinkin myöhään kuin 1600-luvulla.

Olen joskus kauan sitten opetellut varsinaista neulakinnastekniikkaa ja neulonut muutamat lapasetkin, jos oikein muistan. Nyttemmin taito jäänyt unohduksiin. Vieläköhän onnistuisi.... Ohjeitahan löytyi sekä netistä että paikallisesta kirjastosta.

Palautuihan se mieleen hetken pähkäillessä. Kaikki sukkalangan loput neulalle pätkä kerrallaan ja linnoitautuminen pariksi, kolmeksi illaksi sohvannurkkaan. Eihän tätä osannut lopettaakaan...

...ennenkuin langat loppuivat. Kudoin vielä pirtanauhan villapussukkaan hihnaksi. No totta, olisi pitänyt tietenkin olla tyylinmukaisesti lautanauhaa, mutta siihen tekniikkaan puuttuivat sekä välineet että taito. Ehkä seuraavaksi sitä sitten. Vuorin ompelin pellavatilkusta. 

Kokeilin vielä pyöreää aloitusta ja väkersin nuken pipon viheliäisestä kaapelikierteisestä langasta. Yhtään isompaa työtä en olisi viitsinyt. Ei paras lanka tähän tekniikkaan!

Kesällä tuli seurattua myös sääksen poikasten kasvua wwf:n luontolivessä. Kaverin kanssa!

Toinen kaveri "avusti" askartelutarvikelaatikon järkjestämisessä!

Kesäpojat

Meillä on ollut vierailulla neljä pientä kesäpoikaa. Neiti itämainen ei ollut lainkaan ihastunut yhteen heistä ja tarkemmin ajateltuna, tunne lie ollut molemminpuolinen. Kolme muuta kelpuutettiin kyllä murisematta. No, onneksi asunnossa on väliovia suurempien konfliktien välttämiseksi.

Hän on ollut arka ja aktivoitunut vasta iltaisin. 

Ystävällinen ja leppoisa kaveri, tullut juttuun kaikkien kanssa

Rauhallinen lullero, pääseekö syliin? Miten niin, minäkö painava?
Ääntä kyllä lähtenyt ja asiaa on ollut paljon!

Kiipeilyn asiantuntija. Vain katto estänyt kiipeämisen vieläkin korkeammalle.
Muutama nalle piti huitaista alas, jotta mahtui tähystämään. Ja mikä lauluääni! Wau!

                                                                 Kolmen koplan saunatorkut

   

Hmm! Nyt on loma loppu ja aika palata omaan kotiin, joka onkin melkoinen yllätys!

Täällä ollaan edelleen

Kesäkuulle jo ehdittiin. Alla oleva teksti on huhtikuun lopulta! Olipa jäänyt luonnosvaiheeseen...

Kevättalvi 2017

Toinen polvi paketissa

"Ortopedillä polvi paranee"

Siis nämä tunnelmia maaliskuun seikkailusta!

Vaikka jalka ei, niin onneksi kädet toimivat :)

The next Doctor

ja lisää muokattuja "barbeja"

Hups, saappaat unohtui

Nukkemuotoilua edellisten kanssa samassa mittakaavassa

 

Muutakin askartelua. Näitä kaksi eri väristä.

Opettelin neulomaan kalanruotoa!

Omat ahkerat lääkärihoitajat näyttävät olevan tauolla

Nyt odotellaan vappua. Sima tehtiin tällä kertaa mansikasta.