Remppakevät takana

 Lämmintä on riittänyt. Viikko tolkulla. Blogi on ollut tauolla taas sangen pitkään. Viime yönä lueskelin vanhoja kirjoitelmiani aiemmilta vuosilta ja ajatelin, että voisihan sitä taas kirjata jotakin myöhemmin muisteltavaa. Nyt kun on tuota aikaakin enemmän. Tai siis aikaahan on tasan yhtä paljon kuin ennenkin, mutta näin toisen eläkkeelläolovuoden pyörähdettyä käyntiin, huomaa miten paljon ajasta aiemmin työelämä lohkaisi. Nyt voi ajankäyttönsä suunnitella tai kuten olen tehnyt, jättää pahemmin suunnittelematta. Mitenkään en osaa verrata omaa ajankäyttöäni aiemmin eläköityneiden tuttavieni "eläkekiireisiin", jotka ovat koostuneet harrastuksista, matkustelusta jne. Viimeisen työpäivänni tein huhtikuussa 2020 ja samoihin aikoihin alkoi covid-19 aika merkittävästi vaikuttaa meidän jokaisen elämään. Näin jälkikäteen totean, että olipa paikallaan nuo vuosilomapäivät ennen varsinaista työuran päättymistä. Kesään mennessä ehti tapahtua. 

Aika on kulunut kuitenkin nopeasti. Ompeluhommia, nukkejen tuunausta, islantilaistyylisiä villapaitoja ja kirjaston palvelujen käyttöä. Lisäsksi tietysti kissojen hoitoa ja kotihommia. Ja sitten meillä oli REMONTTI!

Taloyhtiömme putkistosaneeraushommat alkoivat jo kesällä 2019 pihahommilla eli salaojitusten uusinnalla ym.ja  autokatoksien yhteyteen saatiin asfaltti. 

Aikamoinen myllerrys. Eikä ihan hiljaista hommaa! Työt piti jatkua sisätiloissa, mutta koronan vuoksi kaikki pysähtyi. Asuntoihin ei keväällä 2020 ollut saneeraajilla asiaa. Odoteltiin syksypuolelle ja työt voitiin aloittaa kolmen rivin rivitaloyhtiön keskimmäisestä. Meidän vuoro tuli viimeisenä maaliskuun alkupuolella. Sitä riemua riitikin sitten kesäkuun alkuun. Vaihe kerallaan tehtiin kaikissa seitsemässä asunnossa yhtäaikaa eikä vauhti näyttänyt päätä huimaavan. Kerrottiin, että rakennustarvikkeiden saatavuudessa oli viivettä, kun kansa oli innostunut rakentamaan ja remontoimaan näin koronavuonna. Ja näyttiväthän ne työpäivätkin melko lyhyiltä. Kahvi ja ruokatauot sen sijaan jatkuivat toisinaan hyvinkin pitkään! Kevät eleltiin käytännössä rakennustyömaalla ja kissat asuivat klo 8-15 pääasiassa yhdessä makuuhuoneessa. Hyvin olivat oppineet, sillä vielä remontin päätyttyä marssivat aamulla oma-aloitteisesti makuuhuoneeseen.

 

Ensin suojattiin lattia.

          Seiniin merkittiin putkien paikkoja,

                                            Vedettiin putkia eteiseen,

                                                 kylppäriin,

                                            sähköjohtoakin metritolkulla

WC purettiin lähes alkutekijöihinsä. Tapetin alta paljastui entisten  asukkaiden maalaama possunpunainen seinä!

                                                         

                                                       Seinät ja betonilattia jäivät paikalleen.

                                                  Kylppäri sai uuden katon ja suihkusekoittajan, jonka asennusta                                                             reklamoinnin jälkeen käytiin vielä siistimässä

                                           WC :n ovea levennettiin, seinät maalattiin ja lattia sai uuden pinnan.

Epävirallinen lopputarkastaja työssään. Pyyhenaulakko ja muuta pientä vielä puuttuu tässä tarkastuksen vaiheessa.

Eteisen katossa on nyt tuollainen kotelo. Johtoja siitä ei enää roiku. Aikomus oli maalata katto tänä kesänä, mutta nyt ei huvita kolmenkymmenen asteen helteiden jatkuessa.

Järkyttävän painavat kirjahyllyt siirrettiin toiselle seinälle, kun uusien antennipistokkeiden tultua päätettiin vaihtaa järjestystä vähän järkevämmäksi. Ainakin siltä tuntui, että näin olisi toimivampaa.

Seinien maalausta/tapetointia vielä olisi suunnitteilla. Odotellaan nyt, jos helteet joskus helpottaisi. Toivottavasti ennen syksyn pimeitä. Tai siis onhan minulla nyt aikaa päivälläkin!

Seuraavan postauksen aiheena voisi olla käsityöt tai kirjat tai kissat tai jotain. Lyhyempi tauko kirjoittelussa nyt ainakin suunnitelmissa.