Tosin en kovin paljon siellä notkunut. Palveleva kirppisyrittäjä piti pöydät siisteinä ja asetteli tavarat sopivasti ostajien ihailtaviksi ja lunastettaviksi. Siltä osin kaikki menikin hienosti. Enkä toki jäänyt pöytävuokrastakaan velkaa. Vähän tuli tuottoakin. Nukenvaatteet ja siskon tekemät kauniit villasukat tekivät nopeasti kauppansa. Kirpputorihinnoilla tosin saa myydä aika paljon saadakseen edes pöytävuokrat katettua. Onneksi avajaistarjouksena pöydästä ei tarvinnut maksaa yhtä paljon kuin kaupungin muissa vastaavissa paikoissa. Ja tämä kirppis on tosi siisti ja viihtyisä.
Ihmetellä kuitenkin täytyy joidenkin ihmisten myyntiin tuomaa roskaa ja jätettä. Vai miksi pitäisi nimittää likaisia ja rikkinäisiä vaatteita tai käyttöikänsä ohittaneita esineitä? Sellaisia löytyy myynnistä tämän kylän joka kirppikseltä.
Kissailua viikon aluksi:
Meidän juniori on jo iso poika. Jonkun tänä kesänä harvinaisen aurinkoisen päivän terassikahvien jälkeen asettui tarjottimelle!
Sama kaveri päätti tuunata kesäkassini. No olihan se jo aika vanha, jouti pois! Mutta oli tosiaankin SYÖNYT pätkät puuvillanyöriä!
Neiti Itämainen näyttää nykyään kääpiöltä tuon äijän vieressä! Mutta ah! niin parhaita kavereita. Hippaleikeissä kaikki kodin irtaimisto on välittömässä vaarassa.
Kyllä hänelle annetaan ruokaa! Ei tarvitse kaluta käpäliään. Joskus vain haukotellessa lipsahtaa tassu suuhun.
Clematiksessa on taas toukkia - ja lintuja niitä syömässä. Ja ikkunassa tietysti päivystäjä vahdissa.
Nätti poika, eikö?
Sunnuntaina meille syntyi pitkästä aikaa uusi nalle. Liekö keskonen vai vai yliaikainen kun syntyi noin laihana?
Kuva on vähän haalea, Aidosti kaveri on porkkanan värinen. Sopivasti näin kesäaikaan syntyneellä. "Porkkana" sai jo uuden kodin ja toivottavasti pääsee siellä lasten leikkeihin mukaan. Onhan hän varustettu turvasilmillä ja nivelillä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti