Keskiviikkona oli lomapäivä ja päätin uhrata siitä osan käymällä "shoppailuhelvetissä". En tosiaankaan rakasta noita mammuttimaisia liikekeskuksia vai mitä lie viihtymisvirityksiä nykyään. Poika lähti seuraksi ja auton nokka kohti määränpäätä. Ajatus oli siis ensisijaisesti hankkia uudet popot ja lisäksi selässä pysyvä pikkureppu.
Etsimääni reppua ei ole ilmeisesti toistaiseksi valmistettu, tuli aika pian selväksi.
Kengät sen sijaan löytyivät nopeastikin paitsi - ihan väärän väriset. Jellonanruskea olisi ollut vasta vaihtoehto x. Myyjänä toiminut nuorimies kilautti myös Tampereen liikkeeseen nopeammin kuin ehdin kertoa, etten ole sinnepäin aikonut ollenkaan ostoksille. Eipä olisi sitten tarvinnutkaan. Vain ruskeita jäljellä kokoani.
Niin paljon hyvät kengät jäivät vaivaamaan, että eilen lenkkeilin meidän kylän keskustaan katsomaan, löytyisikö täkäläisestä putiikista vastaavaa - vaikka niitä rumanruskeita sitten. Olisi niitäkin ollut, mutta löytyi myös mustat!!! Jippii!
Kuva lainattu Partioaitan sivulta |
Reppuongelma ei ratkennut kuitenkaan. Paitsi ompelukoneella. Remontoin vanhan pikkurepun, jonka ongelma on ollut aina oudot pitkät, kaksinkertaiset viilekkeet, joiden kiristyssysteemi on ollut toimimaton ja lisäksi olkapäät mulahtaneet hihnojen välistä, jos repussa on ollut vähemmän painoa (lue: eväät jo syöty). Siispä hihnat sopivalta kohtaa poikki, irroitetun osan kavennus, vanhoista repuista ja ties mistä tehdasmyymälän jämävarastomyynnistä aikanaan hankitut ja jemmatut muovisoljet käyttöön ja "singeri" surraamaan.
Uudet hihnat kiristettävine solkineen ja heijastinkankaasta leikatusta ja hiusdonistsista irroitetusta nallenkuvasta vielä heijastin läppään (se piti ommella käsin, kun ompelukone ei kertakaikkiaan taipunut taskun sisälle)! Tämähän on kuin hmmm.... uusi?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti