Vaihteeksi vauvanukke!

Pikalenkki naapurikunnan kirpparilla. ARI- nukkevauvojen joukkoon löytyi uusi jäsen. Näitä ei enää vuosiin ole tullut vastaan. Vähän oli vauveli rähjääntynyt, mutta pesun jälkeen siistiytyi huomattavasti.

Nyt on vauva ja ilmeisen alkuperäiset vaatteet pesty ja paikka löytynyt!

Hellekesän jälkimainingeissa

Hellettä ja paahdetta riitti sitten viikkotolkulla. Oikein oudolta tuntui nyt vetäistä farkut jalkaan ja paidassakin saattoi sietää pitkät hihat. Lämpötilan viipyessä lähes kolmessakymmenessä asteessa, vaatetukseksi tuli valittua mahdollisimman kevyttä ja ilmavaa.
Kävin kokeilemassa muutaman päivän ajan palkkatyötäni, ei sopinut polvelle. Jatkan vielä vähän aikaa kuntoutumista työterveyslääkärin ohjein.

Nukkeja on tullut haalittua kesän aikana kirppareilta ja kierrätyksenä muualtakin, joten puuhastelua on voinut jatkaa tuulettimen huristessa siirtäen helleilmaa paikasta toiseen. On se helpottanut oloa!

Rautakauden rouva sai vihdoin puolisonsa. Nukkefoorumilta ostettu Ken sai uudet kasvot ja tyylin mukaiset vaatteet.

Kirjastokin lainasi luettavaa juuri sopivasti!

Kahden vintage- Barbien omistajalle vähän vaatekomeron täytettä 60-luvun hengessä.

Tämä samaan osoitteeseen. Mallina vähän nuorempi lady!

Pikkuväen nuketkin, Kerttu ja Väinö,  saivat kesäksi uikkarit

"Rautakautisille" nukeille neuloin sukat hiukan neulakinnastekniikkaa muistuttavalla kalanruotoneuleella. OIKEALLA rautakaudella ei vielä puikoillaneulomisen taitoa tunnettu. Tämä käsityötapa saapui Suomeen vasta niinkin myöhään kuin 1600-luvulla.

Olen joskus kauan sitten opetellut varsinaista neulakinnastekniikkaa ja neulonut muutamat lapasetkin, jos oikein muistan. Nyttemmin taito jäänyt unohduksiin. Vieläköhän onnistuisi.... Ohjeitahan löytyi sekä netistä että paikallisesta kirjastosta.

Palautuihan se mieleen hetken pähkäillessä. Kaikki sukkalangan loput neulalle pätkä kerrallaan ja linnoitautuminen pariksi, kolmeksi illaksi sohvannurkkaan. Eihän tätä osannut lopettaakaan...

...ennenkuin langat loppuivat. Kudoin vielä pirtanauhan villapussukkaan hihnaksi. No totta, olisi pitänyt tietenkin olla tyylinmukaisesti lautanauhaa, mutta siihen tekniikkaan puuttuivat sekä välineet että taito. Ehkä seuraavaksi sitä sitten. Vuorin ompelin pellavatilkusta. 

Kokeilin vielä pyöreää aloitusta ja väkersin nuken pipon viheliäisestä kaapelikierteisestä langasta. Yhtään isompaa työtä en olisi viitsinyt. Ei paras lanka tähän tekniikkaan!

Kesällä tuli seurattua myös sääksen poikasten kasvua wwf:n luontolivessä. Kaverin kanssa!

Toinen kaveri "avusti" askartelutarvikelaatikon järkjestämisessä!

Kesäpojat

Meillä on ollut vierailulla neljä pientä kesäpoikaa. Neiti itämainen ei ollut lainkaan ihastunut yhteen heistä ja tarkemmin ajateltuna, tunne lie ollut molemminpuolinen. Kolme muuta kelpuutettiin kyllä murisematta. No, onneksi asunnossa on väliovia suurempien konfliktien välttämiseksi.

Hän on ollut arka ja aktivoitunut vasta iltaisin. 

Ystävällinen ja leppoisa kaveri, tullut juttuun kaikkien kanssa

Rauhallinen lullero, pääseekö syliin? Miten niin, minäkö painava?
Ääntä kyllä lähtenyt ja asiaa on ollut paljon!

Kiipeilyn asiantuntija. Vain katto estänyt kiipeämisen vieläkin korkeammalle.
Muutama nalle piti huitaista alas, jotta mahtui tähystämään. Ja mikä lauluääni! Wau!

                                                                 Kolmen koplan saunatorkut

   

Hmm! Nyt on loma loppu ja aika palata omaan kotiin, joka onkin melkoinen yllätys!

Täällä ollaan edelleen

Kesäkuulle jo ehdittiin. Alla oleva teksti on huhtikuun lopulta! Olipa jäänyt luonnosvaiheeseen...

Kevättalvi 2017

Toinen polvi paketissa

"Ortopedillä polvi paranee"

Siis nämä tunnelmia maaliskuun seikkailusta!

Vaikka jalka ei, niin onneksi kädet toimivat :)

The next Doctor

ja lisää muokattuja "barbeja"

Hups, saappaat unohtui

Nukkemuotoilua edellisten kanssa samassa mittakaavassa

 

Muutakin askartelua. Näitä kaksi eri väristä.

Opettelin neulomaan kalanruotoa!

Omat ahkerat lääkärihoitajat näyttävät olevan tauolla

Nyt odotellaan vappua. Sima tehtiin tällä kertaa mansikasta.

Who?

Ei ihan näköisiä. Kasvojen muoto ei antanut anteeksi, mutta kelpaa minulle näinkin.

Tohtorit 10 ja 12. Numero kolmetoista on työn alla. Ehkä joskus liittyy seuraan...

Tammikuu on pakkaskuu...

Muutama aste ollut jo joidenkin päivien ajan. Tänä aamuna -7 ˚C!

Hiukan jo talven tuntua. Kevyesti lunta maassa. 

Lisää lunta luvassa loppuviikosta. Ehkä etelässäkin vielä hiihdetään tänä talvena. 

Välillä saamme nauttia auringon pilkahduksistakin.

Vuodesta 2017 vuoteen 2018 - vuodenvaihteen käsitöitä

Lankavarastojen tyhjentäminen alkoi jo ennen joulua, kun kutaisin muutamat sukat läheisten jalkoja lämmittämään. 

Urakka jatkui vuodenvaihteeseen. 

Pipo ja nahkahanskojen päälle lämmikkeeksi lapaset. Lankana Novitan Silmu. Tupsuun Huopasen loppuja. 

Aitoa villaa! Lankana jostakin myyjäisistä ostettua  puhdasta suomalaista lampaanvillaa lanoliinin tuoksuineen! 

Sitten vähän kirjoneulekokeilua. Novitan Nallea pohjavärinä, kuvioihin Seiskaveikkaa, Gjestalin Maijaa ja Jannea sekä TeeTeen Sallaa. Vähän eri vahvuuksia, mutta tuohon "upposivat". 

Nallen väri vaihtui, kuviovärit kuten edellä. Nämä aloitin poikkeuksellisesti kärjestä ja jatkoin kohti lapasen suuta. Joustimen olisi voinut aloittaa vähän aikaisemmin, mutta katsellessani telkkaria samalla, kämmen lipsahti vähän pitkäksi. En purkanut!

Sukat pojalle. Gjestal Maijaa ja Novitan Seitsemän veljestä muutaman kerroksen vaihdoin. Kantapäät Nallea.

Sinikirjavan Nallen ja punaisen Jannen sain finaaliin, muita värejä vielä(kin) jäljellä... Kunhan rakko sormesta paranee, jatkan puikkojen kalisuttelua. Oikeastaan nuo bambupuikot eivät edes ääntele!

Välillä oli hyvä keskittyä lukemaan ja tutustumaan näin Kannaksen Muolaan asukkaiden elämään sodan jaloissa. Koskettavaa.

Jotkut katselivat myös luonto-ohjelmia lähietäisyydeltä.