maanantai 14. maaliskuuta 2016

Senkki 1:12 ja muuta ajanvietettä

Lapsuuden mummulan "kutistaminen" jatkuu.


Alkuperäisestä hämärä kuva, mutta selkeä muistikuva (paitsi kaapin vetimistä). Löytyi vielä toinenkin hämärä valokuva, jossa näkyi huonekalun toinen puoli.


Näistä yhdistellen alkoi rakentelu oletettu mitta piennettynä 1:12.



Yläkaapeissa eivät ovet avaudu! Alakaapeissa kyllä.


Saranakokeilu putkihelmistä ja nitojan niiteistä rakennellen. Ei leikinkestäviä, uskoisin!









Vetimiksi virittelin lasipäiset nuppineulat, kun muistan hämärästi, että alkuperäisessä oli vähän lankarullan puolikkaan muotoiset posliininupit. Tai sitten muistan ihan väärin!
Siinä se nyt kuitenkin on!




Pyyheliinapeitekin valmisui. 
En kirjonut! Piirsin. Muistaakseni (ja sisko vahvistaa) mummulan pyyheliinapeitteessä oli juuri tällainen kuva. 

Mummulaan pitäisi rakennella vielä telkkari, jossa kuvaruutua suojaa ruloo-kansi (kuinkahan senkin toteuttaisi?!)

Oman telkkarin laitoin tori.fi:lle myyntiin, koska sain lapseltani tilalle vähän reilumman kokoisen. Näkee näin vanhempikin ihminen sohvalta asti ;) ;)


Kiitos palveluksesta. Toivottavasti jou vielä tarvitsee toimivan masiinan. Tosin ilman digivalmiutta ja kaipaa siis boxin kaverikseen.



NYT näyttää pieni tv-taso tosi hassulta! Tv piti käsitellä varmuuden vuoksi vielä kissankarkotteella. Tuollainen yksijalkainen otus saattaa muuten löytyä makaamassa rähmällään olohuoneen lattialla jonakin kauniina aamuma! Meillähän telkkaria on käytetty paitsi katseluun, myös ponnahdusalustana yläkaappien päälle hyppäämisessa. 


Neiti itämaiselta muuten taitaa puuttua kokonaan itsesuojeluvaisto vai onko se niin fiksu, että ymmärtää tv:n olevan vain liikkuvaa kuvaa?? Istui nimittäin lauantaina kuono lähes kiinni tv-ruudussa tuijottaen haltioituneena reilusti itseään suurempaa huukajaa, joka esiintyi jossakin luonto-ohjelmassa. 



1 kommentti: