lauantai 22. heinäkuuta 2017

Terassi. En tosiaankaan tehnyt "itte"!


Alkukesän aurinkoisena päivänä (oliko niitä enemmän kuin yksi?) kaverukset lekottelevat terassilla, jonka pinta oli hyvin kulunut ja etukulma painunut vinoksi.


Sain apua. Terassi lähti pala palalta.






Alta paljastui napakka hiekkapiha ja "kilo kaupalla" auringonkukan siemeniä tai niiden kuoria. Työkalut on rakennusmestari asemoinut jo paikalleen. 


Tästä se alkoi. Tai siis ensin käytiin puutavaraa ym. tarviketta hankkimassa. 


Lattiapinta alkaa olla kunnossa. Neiti Itämaista taitaa vähän pelottaa tai ainakin ujostuttaa, Uskalsi lopulta testaamaan lattiaa kuitenkin.


Nyt on uusi aitakin, Maalattukin. Maalaamisesta suoriuduin itse, mutta kaikkeen muuhun rakenteluun osallistuin vain  kantamalla lautoja, ojentelemalla työkaluja ja tekemällä muita apupojan hommia. 

Maalit kuivuvat sataa/paistaa/sataa/paistaa -säässä. Otan paremmat kuvat, kunhan saan tavarat vielä järjestykseen. Eilen tosin terassi jo "vihittiin" käyttöön juomalla iltakahvit siellä. 
Siitä tuli asunnon viihtyisin tila, Vielä, kun tulisi lämmin sää!





Muokattu seuraavana päivänä:




Nyt alkaa olla tavarat (melkein) paikallaan. Lautapino odottaa vielä inspiraatiota. Tai siis suunnitelmia on useampiakin, tietäisi vain, mitä lähteä toteuttamaan. Ei kiirettä...
  
Lämmin sääkin tuli kuin tilauksesta :)

maanantai 17. heinäkuuta 2017

Minä tein sen! Ihan itte!

Keskiviikkoaamuna aloitin.
Skraaps skraaps...
Lähti vanhat tapetit. Johan nuo olivatkin joitakin vuosia paikallaan olleet.


Tilalle uutta. Ensimmäinen seinä.


Toinen seinä ja ikkunaseinän puolikas valkoista.




Pomotkin tulivat työn jälkeä tarkastamaan.


Varsinainen työmaa!


Melkein valmista. Tämän hyllyn siirtäminen vastakkaiselta seinältä vei eniten aikaa. Ja voimia :)
Vanha kunnon Lundia piti purkaa osiin kunhan oli ensin jokunen kilo kirjoja ym. nosteltu sieltä alas. Kuntosali siis.


Sänky ja kirjahylly sekä työpöytä vaihtoivat paikkaa.
Jumalattoman painavaa vaatekomeroakin työntelin pitkin huonetta, mutta ainoa sopiva paikka oli kuitenkin se entinen. Nyt umpipuinen kaappero on myynnissä. Tilalle tarvitaan kapeampi ja korkeampi. Lauantaina keräsin kamppeet kasaan ja totesin työn tehdyksi niin hyvin kuin sen näillä taidoilla oli mahdollista. Edelliset tapetoinnit tein koossa 1:12. Paljon nopeammin!



Pahemmilta kolhuilta vältyin. Muutama naarmu, katkennut kynsi ja musta varvas!

Huoneen haltija oli lomareissussa ja pyöritteli silmiään kotiuduttuaan. Ei tämä tosin ihan yllätyksenä tullut!
Neiti Itämainen ihmetteli asukkaan puuttumista ja jaksoi joka aamu käydä tarkistamassa, joko asukas olisi palannut. Sen paras kaveri!
Voi sitä riemua, kun hän palasi! Puskemista, hurinaa, syliin kiipeämistä ja tarkkaa vahtimista. 





Tapetointiurakan taukopäivä oli torstai, jolloin hyppäsin siskon ja miehensä kyytiin ja huristelimme Tampereelle ja sieltä lautalla Viikinsaareen,


KESÄTEATTERIA!!
Hiukan sataatihutti välillä, mutta edellisen tiistain kokemuksesta viisastuneina olimme varautuneet kaikin mahdollisin sadevarustein. 
Tiistaina kävimme Valkeakosken kesäteatterissa sekä nauttimassa Baddingistä kertovasta esityksestä että kastumassa viistossa kaatosateessa, joka kasteli lähes kaikki katetussa katsomossa istuneet. Onneksi oli sentään sadetakit. Kurahousutkin olisivat olleet tarpeen!




maanantai 10. heinäkuuta 2017

"Hän" mennyt on..


"Hän" oli komea kuusi. Viimeisenä keväänä lahjoitti vielä raaka-aineet kerkkäsiirappiin ja kerkkäjuomaan. Kiitos niistä! Pienestä taimesta oli vuosien varrella kasvanut tanakka kuusi, jolta loppui tila pienellä pihallamme. Vuosirenkaat laskien voitiin todeta, ettei ihan kahtakymmentä vuotta tullut ikää. Viimeisinä vuosina vuosirengas oli ½ cm paksu ja pituutta kertyi kymmeniä senttejä. Pian oltasiin siirrytty jo naapurin tontille!



Oksat pois!
Sitten  siskon ja miehensä avulla sahaten puu nurin. Silppurilla oksat murskaksi ja aitapensaiden alle katteeksi. Runko lämmittänee kaatajien saunaa tai takkaa myöhemmin. Kuusen viimeinen palvelus!


Jäljelle jäi vain kanto, valon puutteesta kärsineet ympäristön kasvit ja paljas maa. Jotakin pienempää suunnitellaan tilalle. Siileiltä ja fasaaneilta meni nyt suojainen lymypaikka. 

Mutta nyt on ollut KESÄ!


Vihdoin tuli lämmintä ja kesä kukkii parhaimmllaan!
Tiklit ovat palanneet vuorikaunokin siementen hoúkuttelemina ja ampiaiset puuhaavat yhdyskuntaa ilmeisesti välikatolle. Eiköhän tänne kaikki mahduta :)


Lepotuolista kun vielä pääsisi eroon. Hyvä peli, mutta vie kohtuuttomasti tilaa! Laitoin myyntiin.


Tämä ei vienyt kohtuuttomasti tilaa, mutta päätin, että kohdallani koneneulonnan aika on päättynyt. Kaupat tein eilen ja kone lähti uuteen kotiin!


Muita hommia....




leipomista jne.

Nyt nautitaan kuitenkin auringonpaisteesta ja lämmöstä!

torstai 6. heinäkuuta 2017

Sataa, tuulee, paleltaa...

Onpa ollut merkillisen viileä kesä. Välillä päivä, kaksi lämpimämpää, joskaan mistään helteistä ei voi puhua. Tuulee, sataa ja lämpötila keikkuu juuri ja juuri 10 celsiuksen yläpuolella.



Ensimmäinen lomaviikko menossa. Kesäteatterilippuja hankittu ja villapaidat ja toppatakit etsitty valmiiksi. Eipä ole rannalle kaivattu!

Lauantaina vietettiin äidin/mummun/isomummun syntymäpäiviä yllätysjuhlimalla siskon pihalla. Sattui oikein mukavan lämmin sää. Kerrankin!


Pionit aloittivat sopivasti kukinnan juuri samaan aikaan. Saatiin maljakkoon ihanan tuoksuiset kukat. 



Riesaruusut aloittavat kukintaansa, samoin köynnösruusu. Tiklit ovat palanneet tänäkin kesänä ruokailemaan vuorikaunokin kukkiin. Eipä näy kuvassa kuitenkaan!
Piha on täysin villiintynyt. Viime kesä meni olkapää paketissa ja osallistuminen pihahommiin oli erittäin harvinaista. Lumeton, osin kylmä talvi verotti aiemmin tehtyjä istutuksia. Nyt pihalta on löytynyt ties mitä sinne oma-aloitteisesti muuttaneita kasveja. Tuo vuorikaunokki on myös itse valinnut pihamme kasvualustakseen. Tosin jo pari kesää sitten. Nyt löytyy sen sukua jo joka nurkalta!


Piharuukussa kukkii hautausmaalta pelastetut. Jälleen kerran.

Kissat viihtyvät sekä sisällä että valjaissa ulkona , Nyt voi niissä kävelläkin alun ryömimisen sijaan.

Ja sisällä tietysti lempipaikka on PAHVILAATIKKO!


Joko iso ja tilava


tai pienempi, hiukan ahdas. 

Olin nostanut pahvipakkaukset keräysastiaan viemistä varten pinoon pöydälle, kun näppärä poikakissa järjesti itselleen lepopaikan. Olisinpa nähnyt, miten laatikko siirrettiin tuosta pinon päältä!

Kissan alla on meidän uusi ruokapöytä!


Kesän lämpenemistä edelleen odotellaan!


Varmasti näillekin se sopisi?




Kuivan maan veneily





Tästä virityksestä kissa oli tuhonnut jo verkon, ongen, pöydän ja tuolit... Ja sen mitä ei ollut tuhonnut, heitteli aika ajoin pitkin lattiaa. Oli aika purkaa koko asetelma ja siirtää "paatti" uuteen elämään.



Maalia pintaan, niin kapteeni sai "asunnon".

Toinen versio samasta aiheesta muutti ennakkosuunnitelmien mukaisesti uuteen kotiin.

Katsotaan, vieläkö tämän kesän aikana saadaan uusia hahmoja rakenneltua.

Tämä teksi oli kirjoiteltu jo pari viikkoa sitten, mutta jäänyt jostakin syystä kesken, luonnokseksi.  Höh!