tiistai 26. helmikuuta 2013

Jos

Mielenkiintoinen kahdeksan kuukauden mittainen yhteydenpito vakuutusyhtiön  kanssa on päättynyt seuraavaan tulokseen:
 Minulle ei myönnetä päivärahaa sairauspäiviltä, joita en ole pitänyt tai edes anonut eikä näistä samoista päivistä myöskään makseta työnantajalleni korvausta ajalta, jolta se ei ole maksanut minulle palkkaakaan olemattoman poissaoloni ajalta. Lisäksi olen vanhentunut yhdellä rysäyksellä 31.5.2012 n. klo 14 seurauksena rappeutunut olkapää. (Tiedänpähän siis tarkan ajan)
Tämän kokemukseni mukaan työterveyslääkäri (kunhan sinne saa vastaanotolle oikeuttavan "voittoarvan") voi kirjoittaa epikriisiin ihan oman olettamuksensa perusteella jotakin vähän sinnepäin. Lääkärin olettamukselle puolustuksena voi sanoa, että  jos suomenkielen puutteellisuuden vuoksi potilas ei ymmärrä lääkäriä eikä lääkäri potilasta, on varminta käyttää niitä sanoja, jotka hallitsee. Voihan olla, että joskus osuu oikeaankin! Tämä lääkäri olisi väen väkisin kirjoittanut muutaman päivän sitä vakuutusyhtiön peräämää sairauslomaakin, mutta kieltäydyin kunniasta, sillä olinhan jo aloittanut vuosilomani. Vakuutusyhtiö oli vakuuttunut, että sairauslomalla on oltu (vaan hähähhää hepä eivät korvaa).

Tarina on seuraava: työyhteisömme teki päivän bussimatkan toukokuun viimeisenä päivänä. Kotiinpäin ajeltiin aika haipakkaa, kun yhtäkkiä kuski joutui jarruttamaan tosi rajusti välttääkseen peräänajon. Bussissa olleet laukut ja  sun muut kamppeet saivat hetkeksi lentävän muodon. Onneksi olimme kaikki turvavöillä penkkiin köytetyt välttäen näin heittoistuinharjoituksen. Minä tietysti hädissäni otin tukea edessäolevasn penkin selkänojasta, mutta koska olen sekä kömpelö, että vanha (tarkennan myöhemmin), käsi tietenkin lipesi penkkien väliin ja, jos olisi ollut kysymys jalasta, olisin voinut käyttää tapahtumasta nimitystä "potkaisin tyhjää" - siis konkreettisessa merkityksessä. Tuntui varsin keljulta. Tässä tapahtui vakuutusyhtiön mielestä ensimmäinen virhe: En ryhtynyt valittamaan kovaäänisesti ja informoimaan ympäristöäni, että NYT SATTUI! Mainitsin lähimmälle kollegalle asiasta vasta työpaikalle palattuamme. Tuntui aika ilkeältä, mutta työt oli hoidettava loppuun ja alkaisihan ko. päivän jälkeen odotettu kesäloma, jonka jälkeen siirtyisin toisen työnantajan palvelukseen!

Loma-aamu valkeni - vai satoikohan silloin? Olkapää oli arka. Soitin työterveysasemalle. Oli perjantaiaamu . Seuraava vapaa aika olisi maanantaina. Silloin sitten. Enkä edes kysynyt kenelle lääkärille sain ajan. Selvisihän se sitten maanantaina, kun yritin selvittää silmiään pyörittelevälle, puutteellista suomenkieltä puhuvalle lääkärille tapahtunutta. "Ottaa buranaa ja tulee uudelleen kolmen viikon päästä, jos ei parane!"  Näillä eväillä siis. Niin ja sairauslomaa tarjolla muutama päivä. (Ei kiitos, olen jo lomalla eikä täyty omavastuuaika.) Menihän se kolmisen viikkoa jotenkuten. Osasinhan minä aikuisena ihmisenä (lue vanhana) välttää käden käyttöä kipurajaan asti.

Soittelin sitten noin kuukauden kuluttua työterveyshuoltoon uudelleen. Ei ole lääkäriaikoja tarjolla. Ai  niin, heinäkuussahan ollaan lomalla! Ärsytti ja vähän huolestuttikin tuo arkuus ja liikerajoittuneisuus ja painelin sitten yksityispuolelle 16.7. Kiertäjäkalvosinrepeämä oletettavasti. Suositeltiin myös magneettikuvausta samalla lääkäriasemalla - aika kallista! Ai sattunut töissä? Ja käynyt työterveydessä? Työtapaturmailmoitus tehty? No senhän minä olin totaalisesti missannut!!Toinen mokani siis. Ja nyt oma työpaikkakin esimiehineen lomailee. Esimiehen varamies suhtautui ymmärtävästi ja täyteltiin lomakkeet toimitettavaksi edelleen.

Tästä se rumba sitten alkoikin. Vakuutusyhtiö pyysi selvitystä ja lisäselvitystä, olipa lähestynyt silloista esimiestänikin ja työkaveritkin saaneet osansa. Lisätietoa meni niin paperilla kuin sähköisestikin.

Eilen tuli sitten vastaus:
Ei myönnetä päivärahaa 16.7. 2012 alkaen, koska olkapään tapaturman aiheuttama työkyvyn alentuma on tämän jälkeen alle 10%. Päivärahasta annamme päätöksen saatuamme työnantajaltanne pyytämämme tiedot sairausajan palkasta. Siis minkä sairausajan?  En mitään päivärahaa ole vaillakaan. Pidin lomani ja menin sitten ihan normaalisti palkkatöihin. Ei kai palkkaa ja päivärahaa muutenkaan makseta yhtaikaisesti.

Työkyvyttömyys 8.6.2012 jälkeen johtuu Teillä epäillystä oikean olkapään kiertäjäkalvosinrepeämästä. Tämä sairaus ei ole syy-yhteydessä Teille sattuneeseen tapaturmaan, vaan kyseessä on sairausperäinen vaiva. 
Lääketieteellisen tietämyksen mukaan kiertäjäkalvosimen repeämä voi syntyä rappeumamuutosten tai olkapäähän kohdistuvan tapaturman seurauksena. Kiertäjäkalvosimen ikääntymisen myötä kehittyvät muutokset ovat yleisiä yli 50-vuotiaiden ikäryhmässä. Olen siis muuttunut kertaheitolla VANHAKSI ja RAPPEUTUNEEKSI 55 vuotiaana viime kesänä!

Vakuutusyhtiö moitti vielä, että olen hakeutunut hoitoon viiveellä ja se työterveyslääkärikin kun todennut vain lievän venähdyksen.

Ja tämä tarina on tosi! Kursiivit suoraa lainausta vakuutusyhtiön päätöksestä.

Mietin tänään hiihdellessäni tämän rappeutuneisuuteni varassa alun toistakymmentä kilometriä, että mitä, jos lääkäri kirjoittaa epikriisiin jotakin muuta kuin sen mitä vastaanotolla on tapahtunut tai jättää jotakin kirjoittamatta? Milläänhän ei tätä totuutta muuteta. Vakuutusyhtiöön saa laittaa selvitystä toisensa perään, mutta lääkärin todistuksessa piilee ainoa totuus.
Saamassani kirjeessä näkyi mielestäni selvästi asenne, jonka perusteella minut leimattiin valehtelijaksi tai että yritykseni oli huijata heitä.

Ja kaikki tämä vain siksi, että tulin tehneeksi ilmoituksen työtapaturmasta pyytämättä tai vaatimatta yhtään mitään! Tuli todistettua siis, että tyhjän saa pyytämättäkin, mutta ainakin olen työllistänyt erinomaisen määrän sekä vakuutusyhtiön että entisen työnantajani henkilöstöä, antanut postin henkilökunnallekin vähän työtä ja siirtynyt huomaamattani vanhaksi ja raihnaiseksi.
Vaan tuosta viimeksi mainitusta aion ottaa selkävoiton (se kun ei ole nyt kop! kop! reistaillut), hiihdellä ja lenkkeillä ja polkaista töihin parikymmentä kilsaa heti, kun tiet sulavat!!

maanantai 25. helmikuuta 2013

Hyvästi possuvessa!

Sunnuntain hiihtolenkin jälkeen seurasi vessan kasvojen kohotus. Näillä kymmenillähän freesaamisen tarve on jo merkittävä. Talo on jo kolmenkympin paremmalla puolella ja asukas vielä parikymmenta vuotta vanhempi! Nyt siis kohotettiin vessan ilmettä, asukkaan ilme parani siinä samalla. Ainakin suupielet kääntyivät ylöspäin, lopulta!

Vanhasta pikkuhuoneen ilmeestä ei jäänyt dokumenttia. Eipä tullut mieleen kuvata, kun kiukuissani revin vaaleanpunaista ruusuboordia seinistä. Seinien possunpunaiseksi maalattu alaosa ja valkoinen yläosa sekä saumakohdassa jollakin superliimalla kiinitetty boordi olivat olleet paikallaan jo aikaisemmilta omistajilta. Ihan siistit ja ehjät, kunnes seinästä irtosi pala possumaalia ja alta paljastui SINAPIN värinen pohjaväri. Eikä vaaleanpunainen ole koskaan kuulunut lempiväreihini!
Nyt piti tehdä jotakin! Usean "wannabe" tapetoijana toimimisen jälkeen vaatehuoneen laatikkoon oli jäänyt erivärisiä tapetteja rulla jos toinenkin. Oli sinistä muovipinnoitettua puoli rullaa ja toista sinistä "tapettia-jota-en-koskaan-enää-halua-käsitellä" äitini makuuhuoneen rempan jäljiltä. Turhautumisen on aiheuttanut tämä helpoksi mainostettu " liisteri seinään ja vuota päälle" - idea (jonka helppoutta en siis ole oivaltanut). Harvoin olen tapetoidessa hermostunut mistään, tämän tapetin kanssa AINA! Niinhän siinä kävi nytkin, kun paksu paperi liimaantui seiniin ties miten säiliön takana tai kulmissa tai.. tai.. no lähes joka paikassa. Nyt sitä ei onneksi enää riitä kuin paloja askarteluun. Lisäksi löytyi vielä leveää boordia, sopivan sinistä. Ostettu joskus johonkin askartelutarkoitukseen muistaakseni.
Rullista riitti n. 170 cm:n pätkät, kahdelle seinälle tummempaa, yhdelle vaaleampaa. Neljäs seinä käsittääkin lähes kokonaan oviaukon ja siivun kaakelia (joille ei toistaiseksi tehty mitään). Seinien yläosat pesin ja jätin ennalleen. Samoin wc-kalusteet saavat toistaiseksi kelvata. En ryhtynyt putkimiehiä haalimaan, nyt. Lattian puhdistin myös perusteellisesti ja levitin päälle hoitovahan. Kelpaa. Vielä uusi pyyhenaulakko, roskis, matto ja laatikosto. Vanha hylly menee myyntiin. Toivon sen löytävän pian uuden kodin.
Olen tyytyväinen, taidan muuttaa vessaan! Kissat saavat rellestää jatkossa kylppärissä, uusi hieno laatikko ei vessaan mahtunutkaan eikä nyt lirutella seinille, kissapoika!!!


Vaiheessa

poistettu hylly etsii kotia


 Aika valmista!
Väri kuvassa vähän samea? Mutta...
 Olen aika tyytyväinen!



keskiviikko 20. helmikuuta 2013

maanantai 18. helmikuuta 2013

Talviurheilua

Minä osaan tehdä lumipalloja hiihtosauvoilla ja kivoja jäämakkaroita suksilla  :-) !!!!!!
Tarkoitus oli käydä työpäivän jälkeen hiihtämässä siis. Eka kilometri meni aika hyvin, vaikka epäilin, että ei tainnut voitelut mennä ihan nappiin. Sitten alkoi tuntua aika tahmealta. Jyrkähkön ylämäen päällä suksissa olikin jo niiden omaa paksuutta tuhdimpi jääkerros ja niin lujasti kiinni, ettei mukana olevilla välineillä (mm. vanha abloy -avain) irronnut mitään. Tamppasin lähimmälle kadulle ja kävelin kotiin reilun kilometrin. Ei ollut aurattu lumisatteen jäljiltä. Kiva muhju. Käyhän se kuntoilu näinkin!

Kotipihalla, kun suksista on raapattu kaikki, mitä irti lähti. Sauvat jääneet vielä puhdistamatta.

Sukset kylppäriin sulamaan ja utelias pikkuneiti silmiään pyörittelemään viereen.


Uskaltaisiko maistaa? Hui, kylmää!

sunnuntai 17. helmikuuta 2013

Pyörremyrsky työtilassa

Valmiiksi leikattu takki sikamokkaa, kansallispuvun paita- ja liivikankaat, pari keskeneräistä neuletyötä, käsin kirjailtu paita 80-luvulta, lukioaikaisen (-70-l.) poikaystävän guassimaalaus, omia samanikäisiä maalauksia, pari lyijykynätyötä ensimmäisen oikean työpaikan ajalta, nallen raato (siis tekeillä oleva), kaksi lapsilta jäänyttä action mania, laatikollinen muoviturtleja, toinen loota "pikkaraisia" - lienevät nykyään aateloitu sylvanian familyksi ja niin edelleen! Siis näitä en muistanut edes omistavani saati kätkeneeni erinäisiin paikkoihin 12 neliön huoneessa. Lisäksi on tietysti vielä luetteloimaton määrä tavaraa, jonka olemassaolosta olen ollut täysin tietoinen.


Siivosin ja inventoin työ/makuuhuoneen kaaosta. Aloitin  aamukymmeneltä kuunnellen Hectorin jutustelua ja laadukasta eilisen ja toissapäivän musiikkia. Tässä on jo aikaansaatu oikein kunnon sekamelska. Täytyy  myöntää, että aika lähellä tätä sisustustrendiä on oltu jo jonkin aikaa. Ajattelin pikaisesti järjestellä huoneen uuteen uskoon ja hipsiä hiihtoladulle sitten. En sitten kuitenkaan viitsinyt kahdeksan aikaan illalla lähteä, aika pimeääkin jo. Vaan nyt on melkein kaikki jo paikallaan - ainakin  niin, että löydän sängyn yöunilleni!

Paitsi, että uudelleenjärjestelin osan huonekaluista, vahasin parkettivahalla pitkän työpöydän (mulla piti olla mehiläisvahapohjaista huonekaluvahaa, mutta lienee loppunut, sen sijaan parkettia meillä ei enää ole), nuohosin kaikki huonekalut, imuroin ompelukoneet ja saumurin.  Ja totesin, että onpas kertynyt sekalaista tavaraa ihan kiitettävästi! Agh! Ja roskikseenkin lähti säkillinen.
Sinisilmäiselle poikakissalle päivä oli hyvin stressaava, sillä pölynimuri oli esillä koko päivän. Se on kamalin esine maailmassa, jos kisulta kysytään. Aiheuttaa paniikinomaista kyykkyjuoksua piiloon!


Kaivoin hetkiseksi esille myös mielestäni kauneimman omistamani esineen.








Tällä nimenomaisella esineellä on ihan oma tarinansa, mutta lisäksi se muistuttaa omasta lapsuuden mummulasta, vaikkei siis olekaan sieltä kotoisin. Pyyhin pölyt, imuroin pöydän sisukset ja laskin kaunottaren takaisin kannen alle nukkumaan ruususen untaan. Ihan vähän polkaisin käyntiin ja kuuntelin ihanan rauhallista raksutusta. Tämähän on siis ihan moitteettomassa käyttökunnossa.
Mikä muuten on kaunein  sinun omistamasi esine?


torstai 14. helmikuuta 2013

Saumatonta työtä

Villaa ja soijaa! 250g paikallisesta käsityöliikkeen tarjoushyllystä, 250g verkkokaupasta. Sama väri ja jopa sama väriERÄ!! Ihmeellistä! Paikallisesta kaupasta ostin kaveria kahville odotellessani ja pakkasta paetessani tammikuussa ilman sen kummempia suunnitelmia käyttötarkoituksesta. Sitten totesin, että tarvitaan lisää, mutta paikallisen varastot olivat ehtyneet. Onneksi löytyi netin kautta lisää. Kummallista oli, että jopa värierä oli sama.
Taas yksi villatakki lisää siis. Aloitin pääntieltä neuloen samalla sekä hihat että etu- ja takakappaleet. Lopuksi poimin etureunasta silmukat nappikaitaletta varten. Takki on neulottu siis alusta loppuun yhdellä piiiitkällä langalla ompelematta yhtään saumaa. Mainiota tällaiselle laiskalle saumojen ompelijalle (yksi puuvillaneule edelleen kokoamatta noin vuodelta 1998 tms.)
Lankaa meni noin 420 g 5,5mm puikoilla. Ihanan pehmeä! Kolme nappia vielä kun löytyy, niin...




... tästä sitten jotakin muuta. Ostos samasta verkkokaupasta.


Taas nämä värit jotenkin vääristyivät.  Enempi heleämpi kummassakin. Eikä alemmasta löydy vaaleanpunaista. Oikea väri lähempänä purppuraa.



Lopuksi vähän Novitaa. Nallesta pitkä neulepaita tai mekko. Enkä imeydy tapettiin! Tämä on se pitkä projekti, johon vittasin jo jossakin aikaisemmassa postauksessa. On muuten lämmin ja ruma mutta niin iloinen!




Kukapa se kiiruhti linssiluteeksi?


Tunnisteet

1:12 joulukuusi 20-luvun singer 70-luku aika amaryllis amppelimansikka Ari-nukke askartelu auringonkukat auringonpaiste baletti Barbie Barbie -nukke Barbien kustomointi blogi cookie drei m. puppe eläinlääkäri elämää pienoiskoossa-nukkekotinayttely ensilumi esiopetus fasaanit Flammentanz flunssa gabaldon hammassärky hapanjuuri harmi hattu hiihto hiilipiirrokset Huiske huiske- esiopetusmateriaali huonekalujen kokoaminen huonekalujen pintakäsittely huonekalurumba huonot valokuvat huopalapikkaat hämeen sanomat Hämeenlinnan kaupunkiuutiset iltatorimyynti isoäidinneliöt itämainen lyhytkarva Janakkala Jolina joulu joulukalenteri joulutortut joutsen juhannus juhlamekot järvi järvi jäässä jää jäätyneet sukset jäätynyt järvenselkä kahvi kakku kalenteri kangaskauppa kankaanpalat kankaat kansainvälinen nallepäivä 27.10. karvatukos kasvispihvit kasvivärjätty lanka Ken kengät keppiheppa keppihevoset keskeneräiset käsityöt kesä kesämekot kesäsää kesäteatteri kesäviili kevät kevätpäivä kevätpäiväntasaus keväänmerkit kierrätyskoristeet kilometrikisa kirjahylly kirjat Kirppari kirppis kirpputori kirpputorilöydöt kissa kissan korvatulehdus kissan kuljetuslaatikon päällinen kissan lelut kissan raapimat kissan ruokahalu kissan suolitukos kissanpennut kissanpentu kissanruoka kissanäyttely kissariiviö kissat kissat ulkoilevat kissojen aiheuttama tuho kissojen leikit kolarointi komeron siivous komerot kompurointi koti kotimyynti kukat Kurhn -nukke kurjet kurki kustomointi kuusenkerkkäjuoma kuusenkerkkäsiirappi kuusenkerkät kuusi kyyttö kyytöt käsintehdyt nallet käsityö käsityöt ladulla kävely lampaat lampunvarjostin lehmä lehtokotilot leikkaus leikkikalut leikkileivonnaiset leipominen leipä leivonta lelumarkkinat linnut Lucia luistelu lukeminen lumi lumi.luonto lumikengät lumisade luonto lyijykynäpiirros maalaaminen maisema mansikat mansikka marraskuu mekko metsä metsäreti mineily minikokoiset kalusteet moussekakku mummun Barbie-leikit muotinukke muoviastiat museorollsroyce mustikat muuttolinnut Määkynmäki nalle nallen ompelu nallet nappeja neule nuken hatut nuken muokkaus nukenvaatteet nuket nukke nukkejen kustomointi nukkekodin kalusteet nukkekodin matot nukkekodit nukkekoti ompelu orava Outlander oviremppa pakkanen paperimassa pappa pehmolelut Pesukatu piha pihakukat pihalinnut pihatyöt pioni pionit pipo pulloposti puutarha pyhä birma pyöräily pääsiäinen rakentaminen remontti remppa reppu retki Retro leksaker retroradio ruisleipä rullaluistimet ruoka ruusu ruusut sammal siilit siivoaminen siivoskelu Simba-nukke soppa sormikkaat st.petersburg festival ballet suklaa suutari syksy syksyn paluu säilöntä sää takki takuu talvi talvipäivänseisaus tapetointi telkkari terassi terassin verho tete Tiirinkosken tehdas tikli tomaatit tonttu tonttulakki tunnustus tuolien verhoilu tuolinpäälliset tupperware tuuli työtapaturma ulkoilu uusi kissa uusi vuosi uusi vuosi 2014 vakuutuskorvaus valokuvat vanha valaisin vanhapiika vanhat jutut vanhat nallet vappu vetoketjut vihreät tomaatit villamekko villatakki vintagelakanat virkkaaminen virkkaus vuokot vuorikaunokki yrtit

Joutsenlampea nukeilla vielä kerran

Odette ja Siegfrid  ovat esittäytyneet jo aikaisemmin. Odile pysyi  edelleen poissa, kunnes Forssan Wanhan ajan lelumarkkinoilta nä...