Lomapäivinä askarrellen

Jo ennen joulua askartelin lähimmille työkavereille kolmiulotteiset kortit. Tuli tehtyä tähtiä hmmm... aika monta. Pussitin kultaspraylla käsitellyt pienet tähdet kiinnitettyäni niihin jouluisen rusetin. Ja  kuva on taas varsin epätarkka!

Joululomalla tartuin sukkapuikkoihin ja käytin villatakin loppulangat.

Näihin riitti hyvin.

Sukkiinkin sain vielä varret!

Pikku pöllöihin idea tästä lehdestä. Sukkapöllöt ovat vielä vailla silmiä.

Tässä vielä jouluaaton "kuva-arvoitus". 

Lähihistoria toistaa itseään näköjään. Voi hitto! 

Enpä taida viitsiä aloittaa uutta matsia tupperin kanssa, kun edellinen kesti juuri kuukausikaupalla ja oli kaikkea muuta kuin miellyttävää. 

Toivottelen täältä puikkojen kilinästä kuitenkin mukavia "vanhan vuoden"  loppupäiviä !

 toivottaa koko mummulan väki

Joululoma häämöttää

Käväisenpä töissä tänään vielä muutaman tunnin ajan ja sitten alkaa joululoma :)
Tämä lainalasten kalenteritonttu on jo viilettänyt Korvatunturille järjestettyään mukavia seikkailunpoikasia lapsille ennen sitä.

Tässä puolimetrinen tonttu poseerasi ennen poron pulkkaan astumistaan. Vai millä lie matkustanut?

 

Tonttu koki "pikasynnytyksen" marraskuun lopussa, eikä siksi oikein kestä lähempää tarkastelua. 

Paperimassapää jäi "silittelemättä" ennen maalausta, joten tonttuparka näyttää tosi vaikean aknen sairastaneelta. Vai onkohan vain ikää jo niin paljon?

Vartalon täytin puulastulla, sillä koirankopin kuivikkeella, ja se olikin onnekas sattuma. Tontun saa näin muokkailtua mukavasti eri asentoihin. 

Hyvää viikonloppua!

Vapaapäivä

Tervetuloa valkoinen talvi ja joulukuu

On pyryttänyt. Ja pakkastakin aamulla reippaasti yli 10! Melkein paistoi aurinkokin. Ihanan valoisaa!

Talvi!

Amaryllis kukkii ja kissa hymyilee(?)

Pop eilen - toissapäivänä viihdytti (taas) aamun askertelutuokiolla, kun oikeasti olisi pitänyt siivota muuan laatikko.  Tikrulle kiitokset vinkistä ja linkistä! Tämä oli hauskaa! Kirjakerhon kalentereita vuodelta 1996 ja  2003 uusiokäytettiin.

Sen laatikon siivosi = tyhjensi sisällön roskikseen poika. Sisältö oli useita kymmeniä VHS - kasetteja. Olisihan noista joku ahkera paukutellut kangaspuissa pätkän kangasta, vaan en minä. Kaatopaikalle lähtivät ja pahvikannet kierrätykseen.

Vihdoinkin täällä

Lopulta täällä. Toimitettiin kotiin torstaina reilun kolmen kuukauden päästä siitä kun kun kaikki alkoi. Ikävän väännön jälkeen löytyi kuin löytyikin uusi kaukalo. Väri on aika rälee, mutta menköön nyt joulun kunniaksi, vai mitä?
Onko niin, että vasta kuluttajaviranomaisiin yhteydenotolla "pelottelu" saa aikaan toivottua toimintaa?  Ne vaihtoehdot, joita alkuun tarjottiin, eivät mitenkään mielestäni vastanneet tämän epäsuosiooni joutuneen firman hävittämää omaisuuttani.
Loppu hyvin, kaikki hyvin tällä erää.
Sen sijaan taloyhtiömme oviremontin puinti jatkuu ja on saanut jo vallan merkillisä piirteitä mm. isännöitsijämme taholta. Katsotaan mitä seuraa.... Vähän on ahdasta takaovesta kulku sopurilla.

Tämä pitäisi olla myös se 2. uloskäynti pelastussuunnitelman mukaan. Kerron sitten miten ongelma ratkeaa, kun siihen päästään. Muuten saattaa käydä niin, että "myydään tilava, hyväkuntonen rivarikolmio, jossa mm. uskomattoman suuri ja viihtyisä piha-alue".  Kuvia aikaisemmista postauksista ja mummulan sivuilta.

Viimeisin tulokas

Tässä kaveri, joka on asunut lainalasten luona synnyttyään siellä viime nallepäivän alla eli 26.10.2012. Nimekseen nalletyttö sai Kukka.
Nallehan syntyi siten, että eräänä päivänä lapsille oli saapunut kummallinen pikkuinen "karvalakki", villakankainen pussi, josta myöhemmin muodostui nallen pullea massu. Seuraavana päivänä massuun oli ilmestynyt pari takatassuja, sitten etutassut ja lopuksi pää. Samalla massukin oli täyttynyt puulastulla ja nalle pääsi esittämään lapsille nukke- tai oikeastaan nalleteatteri näytelmää.

Ja kukapa se siellä taustalla kurkistaa. Nuorimmainen kissamme, jolle maistuu...

... joulutorttu, muovailuvaha, hernekeitto, maitokahvi, ananasmehu (sen tosin oksensi hetken päästä) jne.
 (valitan kuvien huonoa tasoa, se nokialaisressukka ollut taas asialla)

Kiitos tunnustuksesta!

 

 Lokakuun lopussa sain tämän aurinkoisen kukan tunnustuksineen satunNaisen Paulalta, kiitos!

 

 

Tunnustuksen saanut vastaa 7 kysymykseen ja jakaa tunnustuksen eteenpäin.

 

 

Lempinumero:

oikea lottorivi

 

 

Alkoholiton suosikkijuoma:

karpalo-kerma rooibos on hyvää, mutta määrällisesti kahvia menee eniten, kai se on sitten kahvi

 

 

Lempieläin:

Kissa? niitä on kolme kotona vaikka kyllä lammaskin olisi mukava

suosikki on kuitenkin kettu, nyt ja aina :)

 

 

Facebook vai Twitter:

Facebookissa on tili, hyvinkin käyttämättä, ei oo mun juttu

 

 

Intohimoni:

Milloin mikäkin, liitttyy tavallisesti käsitöihin. Tosin toivoisin sen olevan nykyäänkin lenkkeily!

 

 

Suosikkiviikonpäivä:

Lauantai

 

 

Suosikkikukka:

  oranssi gerbera ja sen ohessa sitten kaikki muutkin

Tunnustuksen luonteeseen kuuluu jakaa sitä eteenpäin, joten ole hyvä!

Kotipuro

Ompeluseurakunta

Tarutikki

Eevert Taavitsaisen talo

Naukulan kerho

ja kaikki muut halukkaat!

Uudet ovet!

Siinä se on! Kaunis uusi ulko-ovi. Tässä vielä lattialista ja oven päällä oleva listakin paikallaan. No lattialista irtosi tiistaiaamuna (ovi asennettiin maanantaina). Oven yläpuolinen lista oli pudonnut viime yönä. Onneksi ei kenenkään päähän päiväaikana. Mutta ei tässä vielä kaikki - tai ei siis ollenkaan se olennainen juttu, miksi asennukset yhtiössämme keskeytettiin.
Ovet pamautettiin varsinaisella "pika-asennuksella" jättämällä entiset karmit paikalleen ja linttaamalla uudet vanhojen sisälle sillä seurauksella, että uusi ovi on  toistakymmentä senttiä kapeampi kuin edellinen. Vanhat karmit pullistelevat näkyviin, sillä uudet ovat myös senttikaupalla litteämmät kuin vanhat. Reippaasti alle 80 cm siis. Kynnykselläkin on nyt korkeutta liki 10 cm. Aitomiseksi menee. Kulkuluukku.

No nyt olemme mm. tyytyväisiä entisiin huonekaluihin, sillä esim. sohva ei mahdu ovesta ulos eikä edes keväällä ostettu uusi nojatuolikaan. Muuttoakaan ei siis kannata edes harkita.
Pelastuslaitoskaan ei paareineen taida mahtua sisälle - toivottavasti ei tarvitsekaan. Mutta... Taitaa kaikkien osakkaiden huumorintaju olla tässä vaiheessa aika vähissä. Asia käsitellään uudelleen, koemme tällä hetkellä joutuneemme ns. silmään pissityksi! Harmittaa niin, ettei sanotuksi saa. Joten olen hiljaa ja kiukuttelen yhdessä naapureiden kanssa. Edelleen.
Saako tällasta tehdä?

Kipposia kupposia

Olipa kerran... alkaa myös satu hiiri kissalla räätälinä. Miten se nyt tulikin mieleen?

Vuosikymmenten ajan kotikutsuilla myytävän tuotesarjan muovikipon takuu. No juu. Lähes suora lainaus firman omasta materiaalista:

Laatutakuu ja varaosapalvelu
***tuotteen laatutakuu on sitoumus ja sillä varmistamme että kaikki tuotteet täyttävät korkeat laatuvaatimuksemme.
Kaikki  tuotteet toimitetaan takuulla valmistus- ja materiaalivirheitä vastaan.  Laatutakuu ei kata tuotteita, jotka osoittavat normaaleja kulumisen merkkejä, joita on käytetty väärin, ja joissa ei ole valmistus- tai materiaalivirheitä. 
Jos olet kadottanut kannen, tai jonkun muun tuotteesi osan, tai joku tuotteistasi on vahingoittunut esim. jouduttuaan kosketuksiin avotulen, kuuman keittolevyn, kuuman rasvan tai terävien esineiden kanssa, voit melkein aina ostaa uuden varaosan saatavissa olevissa väreissä ottamalla yhteyttä konsulenttiisi.

Näinhän sitten kävi, että vuosia sitten hankitun parilitraisen kulhon kansi napsahti halki. Toimitin kannen saamieni ohjeiden mukaisesti tuote-esittelijälle. Monen viikon kuluttua hän sitten soitteli ja pyysi toimittamaan myös kanteen kuuluvan kulhon, jotta kuulemma tiedetään, millaisen kulhon kannesta on kysymys!Toimitin siis hänelle myös tämän täysin ehjän ja siistin kulhon odottaen siihen uutta kantta.
Kylläpä olikin yllätys melkoinen, kun minulle yllättäen viime viikolla tarjottiin noin 16 euron edestä ko. firman jotakin tuotetta, koska haljennutta kantta ei voitu korvata ja se kulhoineen oli kuulemma hävitetty!! Siis täh!!! Tuolla summalla ei tuoteluettelosta saanut paistinlastaa kummempaa. Aika kätevää! Heille. Ehjä, siisti kulho hävitykseen ja "lämmintä kättä" tilalle. Missä vaiheessa tuon kulhon omistussuhde siirtyi minulta myyjälle? Ilmoitettiin vain, että kulho on hävitetty, koska siihen ei enää saada kantta. Aika metkaa. Voisinhan viedä vaikka suutarille kengät uusia korkolappuja varten. Tällä ei olisikaan sopivia, joten hän hävittäisi kenkäni ja tarjoaisi  vyön tilalle.

Otinpa yhteyttä sitten maahantuojan edustajaan. Nyt sieltä on tulossa jokin pakasterasia. Katsotaan. Jos asian käsittely etenee entisellä vauhdilla, odottelen, jokohan jouluksi tulee jotakin perille? Olisipa somaa tarjota pikkujoulusalaatit suoraan pakasterasiasta!
Olen lähinnä raivoissani enkä aivan varmasti hanki tuosta firmasta enää yhtään mitään, ikinä!


Kun tästä vähän tokenen, kerron taloyhtiömme oviremontista eli kuinka sitä EI PIDÄ tehdä (tekijänä tunnettu kotimainen tehdas/aliurakoitsija).  Urakka seisoo, kun on toimitettu ja osin asennettukin jo sitä mitä ei tilattu!!!!

Sunnuntai

 Täydellisen kaunis ulkoilupäivä

 (klik!)

Mukavaa alkavaa viikkoa!

Talvista kesäajan päättymistä ja hyvää kansainvälistä Nallepäivää!

No niin. Nyt on talvitassut autoissa, kiitos siskon miehen & pojan!
Eilen aamulla herätessäni ennen aamuviittä, oli ulkona pikku pakkanen ja maa hitusen kuurassa. Hyvä, ei vielä lunta, ajattelin optimistisesti tulevaa parinkympin työmatkaa kesärenkaisine autoineni. Olin kuitenkin varautunut käyttämään matkaan tavallista pitemmän ajan. Varmuuden vuoksi. Tavallista pitempi ja hitaampi matkasta tulikin, sillä puoli kuuden aikaan lunta tuli taivaan täydeltä. Ei auttanut kuin rohkaista mielensä ja lähteä matkaan.
R a u h a l l i s e s t i  eteenpäin vaan. Onneksi ei kovin moni muu ollut vielä liikkeellä. Tai en ainakaan nähnyt, sillä matka taittui kuin valoverhojen sisällä ajaen. Pitkät päällä edessä oli valkoinen, alati liikkuva harsoseinä ja lyhyillä valoilla näki muutaman metrin eteensä. Hirviä? Peuroja? Luojan kiitos, ei osunnut reitilleni.
Pääsin perille huippunopeuden ollessa jotain neljän - viidenkympin välillä. Parinkymmenen minuutin työmatkaan kului aikaa reippaat neljäkymmentä minuuttia. Tuntia myöhemmin oli risteykset kuulemma jo kiillotettu vaarallisen liukkaiksi. Ehkä siis onni tuo tavallista varhaisempi työvuoro. Töistä lähtiessäni olivatkin jo suolakuskit suorittaneet syksyn ensimmäisen levityksen ja siellä, missä ei suolattua, oli hiekoitettu. Kiitos tien kunnossapitäjille!

Kisut pyysivät pihalle tänään aamulla. Ei auttanut, vaikka yritin vakuuttaa, että kylmä on. Pakkasta mittarissa noin -11. Niin vain hipsutteli nuorimmainenkin pupuhaalarissaan paksukarvaisten kavereiden perässä terassille ravistellen äkäisesti jalkojaan. Taisi vähän jalkapohjia paleltaa. Birmapojalla on kivat talvitöppöset. Pitkät karvatupsut polkuanturoiden välissä. Ja mummuhan on muuten äärimmäisen tiheäturkkista lajia. Kovin pitkä ei ulkoilusessio ollut. Mukavampaa taitaa olla tinttien ja fasaanien seuraaminen ikkunan takaa.

Pihavalojakin olisi kiva viritellä, mutta taitaa olla viisainta odottaa tovi. Talossamme on alkamassa ovien vaihto, eikä liene viisasta viritellä ylimääräisiä johtoja ovenpielen pistokkeista. Katkovat ne remppamiehet ne kuitenkin. Jos nyt tulevat maanantaina. Näin ilmoitettiin lapulla torstaina, kun alunperin piti tulla jo kuluneen viikon tiistaina. Höh!

Ompelin pitkästä aikaa uuden nallen kansainvälisen nallepäivän kunniaksi, joka on siis tänään! Onnea 110- vuotiaalle nallelle! Kuva tulee myöhemmin.

Löysin vanhan s-postiviestin. Olkaa hyvä, tässä on totuus!

SUKLAATA SAA SYÖDÄ!!!

Tässä tietoa suklaasta.

Suklaa tehdään kaakaopuun pavuista. Papu on

vihannes. Sokeri tehdään sokeriruosta tai

sokerijuurikkaasta. Kumpikin on kasvi ja kuuluu

vihannesten alaluokkaan. Siispä suklaa on vihannes!

Suklaalevyt sisältävät maitoa eli ne ovat

maitotuotteita - siis terveellisiä. Kaikki

suklaapäällysteiset rusinat, kirsikat, banaanit

yms. ovat hedelmiä, joten niitä voi syödä niin

paljon kuin haluaa...

Englanniksi "stressed" väärinpäin on "desserts",

joten jälkiruoat ovat stressin vasta-aine.

Esitä tämä neljälle naiselle ja laihdut 2 kg.

Esitä tämä kaikille suklaa-amatööreille

(epäillyillekin), jotka tunnet, niin laihdut 5 kg.

Jos hävität tämän viestin, lihot heti 10 kg!

Hyvää viikonloppua! Ja muistakaa siirtää kelloja! Nyt kipin kapin R-kioskille!!!

Viikon "lapset"

Poika (tässä piirrettynä kauan, kauan sitten)

                                                                                    hankki kameraansa uuden objektiivin.


 Pitihän sitä kokeilla. Karvalapsiin.

Naurattaako mummua nuorison touhut?

Poikakisu rentoutuu soffalla

ja tyttö hellalla uunia lämmitettäessä.

   



 ja kuvaamalla sitä sun tätä...

Valoa pöydällä

ja pöydän yllä

toinenkin poika kauan kauan sitten

eli olohuoneessa täältä sinnepäin  ja...

sieltä tännepäin. Kaktukset kasvattivat mahtavat kukkanuput pihalla. Nyt kukkii :)

Erämaatunnelmissa

Lauantaiaamun eväsretki parin kilometrin päähän torilta.  Paikkakunnalla, jossa asuin elämäni ensimmäiset kaksikymmentä vuotta. Ei tuohon aikaan luontomatkailu tullut tutuksi, sillä tosiaankin polkuja pitkin vajaan parin (ja linnuntietä yhden) kilometrin päässä näyttäytyi pieni järvi lähes asumattomine rantoineen. Siellä en koskaan siihen aikaan tullut käyneeksi. Tänään taisin käydä kolmatta kertaa koko elämässäni ja nämä kaikki viimeisen parin vuoden sisällä.

 Matkalla oli harju, jossa kasvoi mm. kolmea erilaista katajaa

ja syksyn keltainen koivu.

Harjun takana pilkotti se järvi. Muodoltaan lähes pyöreä.

Uskomaton rauha ja lähes äänetön ympäristö. Pari vanhempaa lintubongarisetää pistäytyi samalla rannalla. Vedessä kauempana jokunen alli (kiitos lintumiehelle, joka näytti lähikuvan kamerastaan, jossa oli puolen metrin objektiivi!), telkkiä, pari kalalokkia, neljä joutsenta sekä jokunen parvi tunnistamattomia lintuja. Lintumies näki hanhiparvenkin lentävän metsän yllä. Minä en.

 

Veden ylle taipuneessa tuomessa punaista mehua vuotava marja ja jokin pieni siivekäs vierailija.

Pehmeä sammal peitti kuusten juuria. Kuusikossa lennähti näkyville närhi huudellen jotakin. En ymmärtänyt viestiään :)

 Ehkä senkin mielestä oli

kaunis päivä ja hyvä retkisää!  Huomenna kenties taas sataa, tänään sai nauttia syksystä parhaimmillaan. Kiitos siskolle seurasta! Ja pullasta.

Tomaatteja osa 2

Tässä on kilo tomaatteja keitettynä noin 10 minuuttia litrassa vettä, johon on lisätty ruokalusikallinen suolaa.
Yritin sitten saada niistä kuoret irti. Eipä lähteneetkään kuten punastuneista tomaateista. Kuoret krakeloituivat ja olivatkin tosi tiukasti kiinni edelleen!!! Kuorimaveitsellä lähti, vähän turhan paksusti.

Mausteliemeen 5 dl vettä, 2,5 dl etikkaa, 3 dl sokeria, teelusikallinen kokonaisia neilikoita (siis mauste - ei kukkia), kanelitanko ja ruokalusikallinen kolmen pippurin sekoitusta. Odottelevat jääkaapissa nyt "kypsymistään" viikon verran.
Raakoja tomaatteja on edelleen nelisen kiloa :)

Paistettuja vihreitä vai mitä tomaatteja tomaatteja?

Sain keväällä lahjaksi kahdeksan pientä tomaatintainta. Istutin piharuukkuun. Ja toiseenkin. Ja vielä kolmanteen. Kaksi taimista nuupahti. Toiset kasvoivat, kasvoivat, kasvoivat, kasvoivat, kasvoivat tuottaen tomaatteja kuten pitikin. Tomaatit ovat vaan sinnikkäästi säilyttäneet vihreän värinsä. Luin jostakin, että on myös vihreinä pysyviä lajikkeita ja olinkin jo taipuvainen uskomaan, että tässäpä niitä kai sitten on, ellei "paperipussihoidolla" neljä pientä olisi punastuneet. Ne on jo syöty ja takana oleva hoitopussi on saanut kätkeä sisäänsä seuraavat - vihreän värinsä sinnikkäästi säilyttäen. Nyt pitäisi näille tehdä jotakin? 

 Painoa tällä satsilla on sen verran päälle 5 kiloa, että varsien poiston jälkeen uskon siinä olevan kokolailla tuo 5 kg viherravintoa. Raakanahan nämä taitavat olla myrkyllisiä?

 Säilöntäohjeita etsiskelen siis. Säilötyt vihreät tomaatit muistuvat mieleen jostakin 70-luvun lopun opiskelijakeittiöstä, kun paistettiin maahamme rantautunutta uutta ruokalajia, pizzaa. Ne taisivat tosin olla venäjää opiskelleen kaverin tuomisia silloisesta Neuvostoliitosta. Hyviä! Terveisä vaan, Eeva ja Ilmo, teihin liittyy tuo muisto :)

Koska totaalinen laiskuus iski eilen, käytin päiväni harrastamiseen ja ompelin viisikymppisille "kaksosille" tyyliin sopivat keittiöasut, mekot, essut ja päähineet. Vaaleampi näistä tytöistä tosin asuu siskollani, jonka ottamaa kuvaa käytin ihan ilman lupaa ;)
Tulisivatkohan nämä tytöt kokkausavuksi?







Ihmettelen, miksi tähän tekstiin ilmestyi julkaisuvaiheessa paikoin noin suuret rivivälit? No höh!

Sateista maanantaita!

Mitään en oo ottanu!

 

Poika rentoutuu. 

Syyskuun puoliväli meni jo!

Kissamaiset terveiset!

Mummu tiirailee verhon takaa ikkunalaudalta

Pikkuinen kävi kasvattajansa kanssa näyttelyssä ja lauloi tullessaan "we are the champions of the......." Näin ainakin luulen!

Tässä on tyttömäistä fleecea, jota kävin ostamassa kangaskaupasta kuljetuskopan suojukseksi "kissataksin" vinkistä. Ompeluaikaa kaivattaisiin....

 Tässä pikkuinen jo turvallisesti "velipojan" kyljessä kotona.

Kosto fasaanille? Näyttelytilaisuudesta saaliiksi saatu (kiitos Elsa)  kana-fasaanisäilyke maistui herkulliselta! Normaalistihan meillä fasaaneja näkyy vain ikkunan takana "kiekumassa" ja lapsukaisia pelottelemassa.

Mukavaa viikonalkua!