tiistai 26. helmikuuta 2013

Jos

Mielenkiintoinen kahdeksan kuukauden mittainen yhteydenpito vakuutusyhtiön  kanssa on päättynyt seuraavaan tulokseen:
 Minulle ei myönnetä päivärahaa sairauspäiviltä, joita en ole pitänyt tai edes anonut eikä näistä samoista päivistä myöskään makseta työnantajalleni korvausta ajalta, jolta se ei ole maksanut minulle palkkaakaan olemattoman poissaoloni ajalta. Lisäksi olen vanhentunut yhdellä rysäyksellä 31.5.2012 n. klo 14 seurauksena rappeutunut olkapää. (Tiedänpähän siis tarkan ajan)
Tämän kokemukseni mukaan työterveyslääkäri (kunhan sinne saa vastaanotolle oikeuttavan "voittoarvan") voi kirjoittaa epikriisiin ihan oman olettamuksensa perusteella jotakin vähän sinnepäin. Lääkärin olettamukselle puolustuksena voi sanoa, että  jos suomenkielen puutteellisuuden vuoksi potilas ei ymmärrä lääkäriä eikä lääkäri potilasta, on varminta käyttää niitä sanoja, jotka hallitsee. Voihan olla, että joskus osuu oikeaankin! Tämä lääkäri olisi väen väkisin kirjoittanut muutaman päivän sitä vakuutusyhtiön peräämää sairauslomaakin, mutta kieltäydyin kunniasta, sillä olinhan jo aloittanut vuosilomani. Vakuutusyhtiö oli vakuuttunut, että sairauslomalla on oltu (vaan hähähhää hepä eivät korvaa).

Tarina on seuraava: työyhteisömme teki päivän bussimatkan toukokuun viimeisenä päivänä. Kotiinpäin ajeltiin aika haipakkaa, kun yhtäkkiä kuski joutui jarruttamaan tosi rajusti välttääkseen peräänajon. Bussissa olleet laukut ja  sun muut kamppeet saivat hetkeksi lentävän muodon. Onneksi olimme kaikki turvavöillä penkkiin köytetyt välttäen näin heittoistuinharjoituksen. Minä tietysti hädissäni otin tukea edessäolevasn penkin selkänojasta, mutta koska olen sekä kömpelö, että vanha (tarkennan myöhemmin), käsi tietenkin lipesi penkkien väliin ja, jos olisi ollut kysymys jalasta, olisin voinut käyttää tapahtumasta nimitystä "potkaisin tyhjää" - siis konkreettisessa merkityksessä. Tuntui varsin keljulta. Tässä tapahtui vakuutusyhtiön mielestä ensimmäinen virhe: En ryhtynyt valittamaan kovaäänisesti ja informoimaan ympäristöäni, että NYT SATTUI! Mainitsin lähimmälle kollegalle asiasta vasta työpaikalle palattuamme. Tuntui aika ilkeältä, mutta työt oli hoidettava loppuun ja alkaisihan ko. päivän jälkeen odotettu kesäloma, jonka jälkeen siirtyisin toisen työnantajan palvelukseen!

Loma-aamu valkeni - vai satoikohan silloin? Olkapää oli arka. Soitin työterveysasemalle. Oli perjantaiaamu . Seuraava vapaa aika olisi maanantaina. Silloin sitten. Enkä edes kysynyt kenelle lääkärille sain ajan. Selvisihän se sitten maanantaina, kun yritin selvittää silmiään pyörittelevälle, puutteellista suomenkieltä puhuvalle lääkärille tapahtunutta. "Ottaa buranaa ja tulee uudelleen kolmen viikon päästä, jos ei parane!"  Näillä eväillä siis. Niin ja sairauslomaa tarjolla muutama päivä. (Ei kiitos, olen jo lomalla eikä täyty omavastuuaika.) Menihän se kolmisen viikkoa jotenkuten. Osasinhan minä aikuisena ihmisenä (lue vanhana) välttää käden käyttöä kipurajaan asti.

Soittelin sitten noin kuukauden kuluttua työterveyshuoltoon uudelleen. Ei ole lääkäriaikoja tarjolla. Ai  niin, heinäkuussahan ollaan lomalla! Ärsytti ja vähän huolestuttikin tuo arkuus ja liikerajoittuneisuus ja painelin sitten yksityispuolelle 16.7. Kiertäjäkalvosinrepeämä oletettavasti. Suositeltiin myös magneettikuvausta samalla lääkäriasemalla - aika kallista! Ai sattunut töissä? Ja käynyt työterveydessä? Työtapaturmailmoitus tehty? No senhän minä olin totaalisesti missannut!!Toinen mokani siis. Ja nyt oma työpaikkakin esimiehineen lomailee. Esimiehen varamies suhtautui ymmärtävästi ja täyteltiin lomakkeet toimitettavaksi edelleen.

Tästä se rumba sitten alkoikin. Vakuutusyhtiö pyysi selvitystä ja lisäselvitystä, olipa lähestynyt silloista esimiestänikin ja työkaveritkin saaneet osansa. Lisätietoa meni niin paperilla kuin sähköisestikin.

Eilen tuli sitten vastaus:
Ei myönnetä päivärahaa 16.7. 2012 alkaen, koska olkapään tapaturman aiheuttama työkyvyn alentuma on tämän jälkeen alle 10%. Päivärahasta annamme päätöksen saatuamme työnantajaltanne pyytämämme tiedot sairausajan palkasta. Siis minkä sairausajan?  En mitään päivärahaa ole vaillakaan. Pidin lomani ja menin sitten ihan normaalisti palkkatöihin. Ei kai palkkaa ja päivärahaa muutenkaan makseta yhtaikaisesti.

Työkyvyttömyys 8.6.2012 jälkeen johtuu Teillä epäillystä oikean olkapään kiertäjäkalvosinrepeämästä. Tämä sairaus ei ole syy-yhteydessä Teille sattuneeseen tapaturmaan, vaan kyseessä on sairausperäinen vaiva. 
Lääketieteellisen tietämyksen mukaan kiertäjäkalvosimen repeämä voi syntyä rappeumamuutosten tai olkapäähän kohdistuvan tapaturman seurauksena. Kiertäjäkalvosimen ikääntymisen myötä kehittyvät muutokset ovat yleisiä yli 50-vuotiaiden ikäryhmässä. Olen siis muuttunut kertaheitolla VANHAKSI ja RAPPEUTUNEEKSI 55 vuotiaana viime kesänä!

Vakuutusyhtiö moitti vielä, että olen hakeutunut hoitoon viiveellä ja se työterveyslääkärikin kun todennut vain lievän venähdyksen.

Ja tämä tarina on tosi! Kursiivit suoraa lainausta vakuutusyhtiön päätöksestä.

Mietin tänään hiihdellessäni tämän rappeutuneisuuteni varassa alun toistakymmentä kilometriä, että mitä, jos lääkäri kirjoittaa epikriisiin jotakin muuta kuin sen mitä vastaanotolla on tapahtunut tai jättää jotakin kirjoittamatta? Milläänhän ei tätä totuutta muuteta. Vakuutusyhtiöön saa laittaa selvitystä toisensa perään, mutta lääkärin todistuksessa piilee ainoa totuus.
Saamassani kirjeessä näkyi mielestäni selvästi asenne, jonka perusteella minut leimattiin valehtelijaksi tai että yritykseni oli huijata heitä.

Ja kaikki tämä vain siksi, että tulin tehneeksi ilmoituksen työtapaturmasta pyytämättä tai vaatimatta yhtään mitään! Tuli todistettua siis, että tyhjän saa pyytämättäkin, mutta ainakin olen työllistänyt erinomaisen määrän sekä vakuutusyhtiön että entisen työnantajani henkilöstöä, antanut postin henkilökunnallekin vähän työtä ja siirtynyt huomaamattani vanhaksi ja raihnaiseksi.
Vaan tuosta viimeksi mainitusta aion ottaa selkävoiton (se kun ei ole nyt kop! kop! reistaillut), hiihdellä ja lenkkeillä ja polkaista töihin parikymmentä kilsaa heti, kun tiet sulavat!!

1 kommentti:

  1. Olipahan tarina ! Kyllä noi vakuutus yhtiöt osaa ;D Uskomatonta !!!

    VastaaPoista