sunnuntai 6. syyskuuta 2015

Ruokaa, pihaa ja seitsemänkympin vetoketju



Loppuihan se hellekesä! Hahhah, helle! Onneksi lämmintä riittää vielä syyskuussakin.

Hidasta on ollut tämä blogin päivittely. Koukutuin kesällä nukkemaailmaan ja nukkejen muokkaus onkin sitten täyttänyt vapaa-aikaa mukavasti! Pihahommat on jääneet tyystin kesannolle. Asumme viidakossa, joka olisi ilmeisesti siirtynyt sisälle asti, ellei puinen terassilaudoitus olisi hidastanut viidakon vyöryä. Vielä mahtuu ulos kahvillekin  ilman, että tarvitsee puutarhasaksilla raivata tilaa.


Alkukesällä mummun ja papan haudalta pelastetut ruusut ovat aloittaneet uuden kukinnan. Pituuttakin ovat puskeneet. Vaaleanpunaisissa on ihana tuoksu, muissa ei minkäänlaista. Flammentanzin talvisuojaus mietityttää, pituutta on jo hyvinkin reilut kolme metriä!



Nyt, kun ollut jo vähän viileämpää, on voinut uunia hehkuttaa ilman, että keittiö korvaa saunan.


Vasemmalla yllätyssämpylöitä. Sisällä on joko tuorejuustoa ja paahdettua sipulia tai kokonainen soijanakki. Nam! Tuonkaltaisia nakkisämpylöitä syötiin jo lapsena tavallisella nakilla täytettynä. Nyt, kun lihatuotteet eivät ole maistuneet enää vuosikymmeniin, vaihdoin täytteen sopivan malliseen soijaan (vaikka en muuten ymmärräkään , miksi soija pitää "leipoa" nakin malliseksi!!!)

Oikealla epäperinteinen makaronilaatikko. Kuivat makaronit, härkäpapurouhe ja mausteet vuokaan. Päälle juustoraastetta ja lopuksi nestettä (kermaa ja vettä) vuoka täyteen eli niin paljon kuin olettaa kuivien aineiden imevän nestettä. Uuniin n.45 min.




Puolukkapiirakkaa viime kesän sadosta. Pohjan murotaikina sämpylä- ja ruisjauhoista, päälle osin sulaneet puolukat ja hillosokeria sekä voisula-kaurahiutaleseos. 





Niin, se vetoketju! Pitkästä aikaa polkaisin ompelukoneen käyntiin muussa kuin nukenvaatetarkoituksessa. Tavoitteena oli tietynlainen pusakka/jakku tms. Puuttui vain sopivan värinen vetoketju. Lauantaiaamuna fillari vauhtiin ja kaupungille kangaskauppaan. JOS olisin marssinut tiskille ostamaan vain sen vetoketjun, olisi lompakossa olleet kolikot riittäneet hyvin, mutta... jokaisella myyjällä näytti olevan asiakas, eikä kassalla ketään, joten oli ihan PAKKO lähteä kiertelemään vähän palalaareja!!!
Uusia kankaita oli tullut sitten viime käynnin ja ylitsepursuavat kangaslaatikot suorastaan huusivat apua turvotuksen poistamiseksi. Autoinhan minä! Italialaista ihanan ohutta paitapuuvillaa siniruudullisena ja punaisena (onko tuo nyt fuksia vai pinkki, luonnossa ei ihan noin sinertävä?) sekä ihanaa tomaatinpunaista villakangasta - reilusti, monta metriä. Puuvillat on jo suunniteltu jatkojalostukseen, villakangas odottaa inspiraatiopiikkiä. 


Ostin toki sen vetoketjunkin. Kuvaan sen valmiissa vaatteessa, siis kun saan liiville hihat. Kesken on vielä.




Lopuksi "pakolliset" kissakuvat:
Neiti I hyppää kissoilta kielletyltä ruokapöydältä!

Kissapoika piilossa. Mahtui juuri ja juuri.
Mummukissa mietteliäänä!



ja unessa!

Tv- kissa

Mitä siellä ulkona tapahtuu?

Mukavaa syyskuuta meille kaikille!

2 kommenttia:

  1. Tutun kuuloinen kauppamatka :)
    Kiitos taas mukavista kisuista.

    VastaaPoista