Kesä?

Sataa ja tulee, aurinko paistaa ja tuulee, pilvipoutaa ja tuulee. Sellaista kesää siis. Helteitä ei ole vielä näkynyt ja juhannus on justiinsa! Töihin ja takaisin pyöräillessä on saanut kyllä tuntea, mitä on vastatuuli. Jälleen.
Yhtään kahvikupillista ei ole tullut vielä juotua pihalla. Jos näyttää kauniilta, ei kuitenkaan tunnu lämpimältä. Ei houkuta siirtää mukia ulkopöydälle.
Leivoin taannoin kahvipullaksi "vanhaapiikaa" eli löysähköstä pullataikinasta uunivuoassa paistettua leivonnaista.

Vanhapiika

2 dl vettä tai maitoa

25 g tuoretta hiivaa

kananmuna

½ tl suolaa

1 dl sokeria     

4 -5 dl vehnäjauhoja

100 g pehmeää voita tai margariinia

Voitele vuoka. Liuota hiiva käden lämpöiseen nesteeseen. Lisää kananmuna, sokeri ja suola. Vatkaa joukkoon jauhot. Lisää näin syntyneeseen löysään pullataikinaan rasva. Kaada voideltuun vuokaan kohottamatta. Anna kohota vuoassa lähes kaksinkertaiseksi. Ripottele päälle raesokeria.  Paista uunissa 225ᵒC kypsäksi.

Yksi tuli syötyä tuoreeltaan mutta toisen pakastin. Eipä se sitten pakasteesta sulatettuna enää maistunutkaan. Meillä muutenkin tuo kahvileipä muistuttaa enemmän reissumiestä juustopäällisellä.

Paistoin sitten pullantähteet "sotilasukoiksi". Tämän nimen lasteni silloin pieni serkkupoika antoi vuosia sitten köyhille ritareille, kun pääsi varsinainen nimi unohtumaan.

Ei kovin kauniita mutta syötävän hyviä vadelmahillon kanssa.

Pihalla olisi hommia. Niittysuolaheinä yrittää vallata puoli pihaa. Perkaamista riittää. Uutta ei ole tullut istutettua kesäkukkaruukkuja lukuunottamatta. Chilin taimet eivät ole kahteen viikkoon juuri kasvaneet, rucola venyy pituutta hyvin hitaasti. Palelevat selvästi. 

Ovat onneksi vähän kasvaneet tämän kuvan jälkeen

Isovanhempien (ja isoisovanhempien) haudoilta pelastettiin seurakunnan puutarhatyöntekijöiden irroittamat ja kesäkukkien tieltä kivien taakse heittämät äiteinpäiväruusut. Viime hetkellä. Rutikuivat kasvit uivat vesiämpärissä vuorokauden ja muuttivat sitten pihalle kukkimaan. Toivottavasti myös vieressä kasvava "isosisko" jaksaa kukkia tänä kesänä yhtä kauniisti kuin vuosi sitten.

Koska ulkonaolo ei oikein miellytä, sisällä voi vaikka lukea 

hyvin mielenkiintoista lelulehteä. Tämä löytyi Kodin Terran lehtihyllystä. Kylläpä viisastuin omaan lapsuuteenikin liittyvistä Brion, Mickin leluista, Lundbyn nukkekodeista ja Barbeista. Samalla tuli kerrattua hyvin harvoin tarvittua ja unohduksiin vaipunutta ruotsinkieltä!

Ja tietenkin aina voi ommella vaikka yhdessä kaverin kanssa.

Lopulta oli jo aika ahdasta!

Onhan niitä kylmiä ja sateisia kesiä ollut ennenkin. Vuonna 1987 muistaakseni heinäkuinen naistenviikko oli ainoa poutajakso.  Mistä sen muistan? Asuimme ensimmäistä kesää omakotitalossa ja olin odottanut sitä omaa pihaa. Sen laitto siirtyi silloin siis vuodella. Omat lapset olivat pieniä viettäen kesää kurahousuissaan. 

Toivotaan nykysukupolven lasten saavan pian vähän hellettäkin!

Hyvää juhannusta!