Minä tein sen! Ihan itte!

Keskiviikkoaamuna aloitin.
Skraaps skraaps...
Lähti vanhat tapetit. Johan nuo olivatkin joitakin vuosia paikallaan olleet.

Tilalle uutta. Ensimmäinen seinä.

Toinen seinä ja ikkunaseinän puolikas valkoista.

Pomotkin tulivat työn jälkeä tarkastamaan.

Varsinainen työmaa!

Melkein valmista. Tämän hyllyn siirtäminen vastakkaiselta seinältä vei eniten aikaa. Ja voimia :)

Vanha kunnon Lundia piti purkaa osiin kunhan oli ensin jokunen kilo kirjoja ym. nosteltu sieltä alas. Kuntosali siis.

Sänky ja kirjahylly sekä työpöytä vaihtoivat paikkaa.

Jumalattoman painavaa vaatekomeroakin työntelin pitkin huonetta, mutta ainoa sopiva paikka oli kuitenkin se entinen. Nyt umpipuinen kaappero on myynnissä. Tilalle tarvitaan kapeampi ja korkeampi. Lauantaina keräsin kamppeet kasaan ja totesin työn tehdyksi niin hyvin kuin sen näillä taidoilla oli mahdollista. Edelliset tapetoinnit tein koossa 1:12. Paljon nopeammin!

Pahemmilta kolhuilta vältyin. Muutama naarmu, katkennut kynsi ja musta varvas!

Huoneen haltija oli lomareissussa ja pyöritteli silmiään kotiuduttuaan. Ei tämä tosin ihan yllätyksenä tullut!

Neiti Itämainen ihmetteli asukkaan puuttumista ja jaksoi joka aamu käydä tarkistamassa, joko asukas olisi palannut. Sen paras kaveri!

Voi sitä riemua, kun hän palasi! Puskemista, hurinaa, syliin kiipeämistä ja tarkkaa vahtimista. 

Tapetointiurakan taukopäivä oli torstai, jolloin hyppäsin siskon ja miehensä kyytiin ja huristelimme Tampereelle ja sieltä lautalla Viikinsaareen,

KESÄTEATTERIA!!

Hiukan sataatihutti välillä, mutta edellisen tiistain kokemuksesta viisastuneina olimme varautuneet kaikin mahdollisin sadevarustein. 

Tiistaina kävimme Valkeakosken kesäteatterissa sekä nauttimassa Baddingistä kertovasta esityksestä että kastumassa viistossa kaatosateessa, joka kasteli lähes kaikki katetussa katsomossa istuneet. Onneksi oli sentään sadetakit. Kurahousutkin olisivat olleet tarpeen!