tiistai 17. maaliskuuta 2015

Hiiriä ja "hiiriä"

Sunnuntaina lintulaudan alla kävi vieras. 

















Metsähiiret hakeutuvat ihmisasumusten lähelle, vinteille ja ulkorakennuksiin talvisin. Tämä ilmestyi vasta kevään tullen. Toivottavasti älyää lähteä, ennenkuin kissat ryhtyvät toden teolla ulkoilemaan.

Onkohan meillä sisälläkin ollut hiiri?


Lankakassin (entinen) kahva


Ulkoiluvaljaisiin kiinnitettävä naru, osina.


Koti"hiiri"
Koska tämä jyrsiminen loppuu?!?!
Kukaan vanhemmista kissoista ei ole harrastanut näin ahkeraa narujen ja nyörien pätkimistä ym. tihutöitä.


2 kommenttia:

  1. Olipa paljon ihmeteltävää taas.
    Suloisen näköinen metsähiirikin on, niinkuin eläimet yleensä.
    Ikäviä tapoja nuo kissojen järsimiset ja viehtymykset sellaisiin asioihin joihin ei olisi niin tarpeen.
    Joskus aikanaan itselläni oli kissa joka tuhosi yhden sovan takustan repimällä. Tiesi kyllä koska oli pahanteossa - jos sen aikeet huomasi niin katti vain venytteli ja oikoi käpäliään eikä kynsien esilläolosta ollut tietoakaan. Vaan heti kun käänsi katseensä tai siirtyi muualle niin armoton kynsien terotus ja päällystä pureminen alkoi.

    VastaaPoista
  2. Tämä kissa on kyllä ihan omaa lajiaan. Lähes kaikkia kukkia on syöty, kaikki näkyvillä olevat nauhat järsitään, kaihdinten narut ja nappulat on täynnä hampaanjälkiä... puhumattakaan niistä syödyistä villatakeista ym.
    Tänään kiskoin arvon herran nielusta saumurin leikkuujätettä.
    Ja sitten vaan kehrätään suloisesti. Meillä tuhotyöt on oikeastaan pelkkää puremista, kynnet sentään teroitetaan raapimapuuhun!

    VastaaPoista