torstai 17. heinäkuuta 2014

Puuhailua kesän lämpimillä


Mansikat on pakastettu. Ja syötykin jokunen litra. Hyviä ovat. Kuivasinkin vähän noin niinkuin kokeeksi. Oli siis ensimmäinen kerta ja odotan mielenkiinnolla, maistuvatko myöhemmin mansikammilta kuin pakkasessa palelleet.

Edellisen postauksen sermi lähti maalle mökkihuussin somisteeksi. Hyvä, että löytyi uusi omistaja, joka keksi sille käyttöä.

Kyllästyin puun värisiin huonekaluihin, Tv-taso pääsi käsittelyyn ensin. Jatkoa seuraa.


On ruskea, ei violetti.





On niin kuuma, että vasta illalla voi syödä.


Esimerkiksi leipätikut ovat oivaa kissanruokaa. Vai?
Hyvin näytti maistuvan. 
Sitten taas jaksaa nukkua, ellei ole sattunut terassin ovesta kärpäsiä muuttamaan sisätiloihin. Nehän ovat mitä parhaita kissanleluja, tuumii nuorimmainen. Ja taas mennään!

Alppikärhössä on taas pieniä vihreitä toukkia. Aivan kuten viime kesänä. Nyt tosin kaksi viikkoa myöhemmin. Tintit herkuttelevat kuten silloinkin. 
Muutama tiklikin vieraili tänä kesänä kaikkialle levinneiden vuorikaunokkien siemeniä syöden.
 Lintujen puuhia on mielenkiiintoista seurata niin omassa pihassa, metsässä kuin vaikkapa pesäkameran välityksellä. Näkee sellaisiakin lintuperheitä, joihin ei mitenkään voi muuten tutustua. Tämän kevään ja kesän ajan olen seuraillut varsinkin kalasääksen perheonnea. Kohta alkavat lapset olla jo emonsa kokoisia!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti