sunnuntai 12. lokakuuta 2014

Assistentti teki oharin jne.

Nallepajan assistentti määritteli turkisten merkityksen tavallaan. Leikkasin nallen osia ja sain erittäin aktiivisen apulaisen. Jokaista leikattua palaa piti käydä tassulla käpsimässä. Oletin aluksi (väärin), että pihalla näkyvä kissojen "pikkukakkonen" veisi huomion ja saisin leikellä kankaan kaikessa rauhassa. Kyse oli siin talitinttien ja harakoiden pihailoittelusta, jota kissat seuraavat tarkkana päästellen varsin hassunkurisia ääniä. Pieninkin on taitava "väkyttäjä"!
Vaan siihen kankaan päälle oli kova hinku. Heitin ylijäämäpalan lattialle ja siitäkös riemu repesi!







Tilkkua piti heitellä pitkin lattiaa ja pentunen porhalsi perässä kantaen palan aina uudelleen heitettäväksi. Riemua riitti pitkäksi aikaa!

Nallen ompelu jäi tietenkin tauolle. Vaan eipä sillä kiirettä, sillä tämä nalle ei ole tilaustyö. Hänellä ei vielä ole kotia tiedossa. Keneltähän puuttuisi? Kansainvälinen Nallepäiväkin lähestyy..
(Ruskea, kiiltäväkarvainen, ehkä noin 40 cm pitkä, 60-lukulaista muistuttava etsii kotia. Tulee näytille, kunhan saa itsensä kasattua. Tai siis saan ommeltua sen muotoonsa.)

Aikansa tilkkua pöllytettyään, kissalapsonen kellahti kavereiden viereen.


 Hei! Täällä me ollaan! Ei kai ollut tarkoitus petata tätä sänkyä?


P.s. Taidankin uppoutua kirjaan. Hankin uutuuden perjantaina. Kahdeksas osa sarjaa, 1200 sivua...

Sydänverelläni kirjoitettu
(kuva lainattu kustantajan sivulta)




Yritin lukea myös illalla. Oikealla olen minä luullen olevani omassa sängyssäni. Etualalla kaksi karvasarjan painijaa. Missähän he luulivat olevansa?

Hyvää alkanutta viikkoa!

2 kommenttia:

  1. I love when cats do something quite unexpected!

    Have a lovely Sunday, Helenxx

    VastaaPoista
  2. ...and they do, almost every day!
    Now the "toy" is flying on the table when we try (people) to have a meal there!!!

    VastaaPoista