sunnuntai 24. maaliskuuta 2013

"Kermakakku", kissanruokaa ja muita mietteitä palmusunnuntaina



Kevyen sorttinen kermakakku lasten leikkeihin. Näppärä säilyttää Body Shopin vartalovoirasiassa :)


Tällainen pikainen välityö villapaidan (huom! ei villaTAKKI) neulomisen ohessa. Villapaidan tekele löytyi muovilaatikosta, jossa on joku toinenkin keskeneräiseksi jäänyt viritelmä. Se toinen on punainen puuvillaneuleTAKKI, jonka piti valmistua kaiketi jouluksi 200X. Eipä ole itsekseen valmistunut näemmä. 
Siivoilin ompelu/neule/lankavarastojani ja tein löytöjä jo tässä jokin aikaa sitten. Perjantaina tartuin askartelulaatikoihin (monta) ja syynäsin ne. Kassillinen roskiin ja pari isoa ja yksi pieni laatikollinen sekalaista sälää ja kaikenmaailman paperia, kartonkia ja korttipohjaa myöhempää käyttöa (!!!!) varten. 


Nyt se on tapahtunut! Pikkuinen kissaneitimme on oppinut syömään märkäruuan, raksujen, juuston, jäätelön, jugurtin, riisikakkujen, viherkasvien, kerman, kevytlevitteen, löylyveden ym. lisäksi myös 



POSSUNPUMPPUA! Sydän pitää vaan muistaa pilkkoa tosi pieneksi!

Isommat kissathan saa tällä herkulla kirjaimellisesti hyppimään seinille - tai ainakin pitkin pöytiä! 
En ole vielä kertonut heille, mutta jääkaapissa on sulamassa jäinen köntti tätä ihanuutta!


Tein perheelle kasvissosekeittoa. Se taas on varma herkku läsnäoleville ihmisille. Mutta. Aina ei voi onnistua. Laitoin kiehumaan punaisia ja vihreita linssejä, porkkanaa, sipulia ja perunan tilalle ajattelin kokeilla riisiä. 


Virhe 1. Olisi pitänyt ajatella vähän tuota värimaailmaa...

Virhe 2. tapahtui, kun epähuomiossa hurautin puuroutuvan riisin sijasta kourallisen parboiledia. Ei muuten soseudu...

Virhe 3. kun huiskaisin pakastimesta kevytkermaa kuohun sijasta (sitä kuohua en löytänyt sieltä) ja päästin satsin kiehumaan - pohjaan. Onneksi huomasin heti ja kaadoin toiseen kattilaan. 

Tässä vaiheessa kiinnitin huomioita keitoksen väriin. Yritin parannella sitä livauttamalla sekaan vielä pakastepussin pohjat porkkana-paprika-tomaatti (ja mitälie punaisia vihanneksia)sekoitusta. Mausteita soppaan. Ja bamixilla perään. Näytti edelleen rumalta!
 Ruokapöydässä poika sitten kauhoi varovasti pienen annoksen lautaselleen todeten "ai sä teit puklua".  

Onneksi hän ei ollut lainalasten kanssa viime viikolla mukanamme jäteveden puhdistamolla. Ties miksi olisi silloin keitosta nimittänyt. 

Mut maku oli ihan ok. 




Aurinko on paistellut ja ilma näyttää keväiseltä paksuja lumihankia lukuunottamatta. 



Aamulenkiltä järviladulta.




Eiliseltä päivälenkiltä lumikenkäillessä nuotiokodalle. Kiitos siskolle seurasta. Käveltiin muuten aika matka!

1 kommentti:

  1. Väkisin pukkasi hymyilyttämään ruokakommellukset. Tunnistan myös tehneeni joku kerta rumaa ruokaa, vaikka maku on ollut ihan hyvä. :)

    Komiat ovat kelit nyt!

    VastaaPoista