Joulu 2017

Kassakoneen kilinä on tauonnut ja ompelukoneet hiljentyneet.

Takkatuli lämmittää talvisen illan viettäjiä.

Mummulla vielä viimeinen sukankudin menossa. 

Pappa on tainnut torkahtaa keinutuoliinsa. 

Tv-ohjelma ei ollutkaan niin kiinnostava.

Sitä elellään edelleen Nelmin luona alivuokralaisena.

Joulusauna odottaa!

Rauhallista joulua!

t. Luonto-ohjelmaan keskittyjät ja muu mummula väki

Hyvää itsenäisyyspäivää!

Hyvää Oskarinpäivää ja alkanutta joulukuuta!

Joulukuun alkajaisiksi maa muuttuu (taas vaihteeksi) lumivalkoiseksi? Kuten jo marraskuussakin tapahtui muutaman kerran. Nämä kuvat silloin lähijärven rannasta.

Tätä porukkaa on riittänyt vierailemassa lintulaudan alla. Ainahan sieltä syötävää on löytynyt. Tämän kanasen seurana on ollut parhaimmillaan kuusi muuta kanaa ja välillä myös kolme kukkoa. Yksi kanoista on melkein musta! Ylemmissä kerroksissa, siis lintulaudalla ja siemenpalloissa, käy päivittäin sinitiaisia, talitinttejä, pikkuvarpusia ja joku viherpeippokin silloin tällöin. Räkättirastaat kävivät jo tyhjentämässä pihlajan. Myös orava tuuheassa, harmaassa talviturkissaan on päivittäinen vieras.

Nyt on ollut aikaa seurailla pihalintuja, koska olen enimmäkseen lojunut täällä kotona. Ensin meni ääni, sitten kuulo toisesta korvasta. Näkö vielä toimii. Antibiooteilla ja korvatipoilla aloitetiin, neljän päivän päästä mukaan tuli kaksi erilaista nenäsuihketta... Korva rutisee vähemmän mukavasti. Voimakkaat äänet kuuluvat tänään kuin jonkun putken läpi. Eilen ei vielä kuulunut mitään. Kaksi eri lääkäriä totesi muutaman päivän välein tärykalvon olevan kirkas ja ehjä!  Jotakin äärimmäisen sitkeää tautia siis. Niistin sekä nenää että korvaa! Ääni palasi oltuaan muutaman päivän poissa, mutta näyttää pyrkivän uudelleen lomalle. Kurkkua aristaa.

On ollut aikaa taitella paperitähtiä, ommella lisää nukenvaatteita sukulaislasten nukevauvoille, 

ja syödä luvattoman paljon makeaa...

Vielä on vähän jäljellä illaksi. Voi nautiskella katsellessaan The Joulukalenteria!

(Kuva kopioitu linkkisivulta)

Nuken vaatteita ja pihavaloa

 

Villapaita talveksi ja "kumisaappaat". Vierailulla käynyt omistaja mannekiinina.

Kaverille villatakki ja saappaat myös. Saappaat tehtiin käytöstä poistetusta laukku"nahasta". Saappaiden reunuksissa on vahakangasta, josta tein nukkevauvalle kurahousut ja sadetakin. Kummallekin omansa ja erivärisen. Kuva jäi ottamatta, ennenkuin vaattet lähtivät oikeille omistajilleen.

Mahdollista talvea varten toppahaalari ja turkishaalari. Toppahaalariin tuli hiukan liian kapeat lahkeet, mutta mahtui päälle!

 

 

Pihakanervat saivat seurakseen metsästä kerättyjä varpuja ja tuulen maahan heittämiä naavaisia ja jäkäläisiä oksia sekä nallejen täytteeksi hankittua lastuvillaa

sekä valot!

Talvi yllätti autoilijan ja aiheutti bussimatkailua

Torstaiaamuna 26.10. sateli lunta.  Aamulla muutaman sentin kerros lunta maassa ja autossa kesärenkaat. Ei hätää, ajelen vajaan parinkymmenen kilometrin matkan rauhallisesti töihin aamulla ja iltapäivällä takaisin. Tämä oli siis suunnitelmana. Mukavasti pääsin aamulla perille, mutta...lunta sitten satoi ja satoi ja satoi. Koko päivän. Sitä tuli lopulta aika PALJON! Työkaveri tuli iltavuoroon ja kertoi, että tiet ovat aivan kamalassa kunnossa, lumisohjossa ja liukkaat. Aurauskalusto oli ilmeisesti kesällä kadonnut, hajonnut tai muuten muuttunut käyttökelvottomaksi. Ainakaan sitä ei oltu saatu käyttöön ilmeisestä tarpeesta huolimatta.
En sitten niillä kesärenkailla rohjennut suorittaa paluumatkaa. Kai ne bussitkin kulkee? Auto työpaikan pihalle, työkaverit joustivat, jotta pääsin lähtemään vähän aikaisemmin ehtiäkseni bussiin (seuraavaa olisi  tarvinnut odotella lähes tunti työpäivän päätyttyä). Bussissa kyllä kävi mielessä vanha sanonta, "kun lähtee sutta pakoon, tulee karhu vastaan". Pysyyköhän tämäkään tiellä? Reitti kulki läpi lumisen maaseudun. Pitkin kapeita pikkuteitä ja alas jäiseksi tamppaantunutta mutkaista mäkeä. Ratissa nuori nainen  toi kuitenkin kuorman turvallisesti perille. Ei käynyt kateeksi ammatinvalintaansa! Keskustassa bussin vaihto ja kotia kohti! Edellisestä bussimatkasta tuolla reitillä on aikaa tosi kauan. Työmatkavälineeksi bussi ei aamuisin onnistu, työvuoron jälkeen kyllä useimmiten pääsisi kotiinpäin.

Torstai-iltana mukavassa seurassa siskon ja miehensä kanssa teatteriin. "Arvoituksellisia muunnelmia" - alku niin arvoituksellista, että olin nukahtaa. Toisessa näytöksessä jo vähän enemmän puhtia. Pysyin onneksi koko esityksen ajan hereillä juonen muuttuessa vähitellen varsin yllätykselliseksi. Näyttämöllä olivat osaavat Ilkka Heiskanen ja Heikki Kinnunen, jonka puheesta oli tosi vaikea saada selvää. Kuuluiko rooliin vai olivatko tekohampaat jääneet kotiin?

Seuraavaksi aamuksi sain siskolta auton lainaksi työmatkalle. Harkitsin tosin illan bussimatkaa ja yöpymistä työpaikalla :)
Kiitokset siskolle, sain nukkua omassa sängyssä ja ajella tyylikkäällä autolla töihin aamuvarhain! Lauantain vesisateessa oma auto kotiin ja renkaan vaihtoon. Ja siitä kiitokset siskon miehelle. Nyt on autossa talvitassut alla!
On tullut aiemmin naureskeltua kuluneelle sanonnalle "talvi yllätti autoilijat", mutta sopivien tai oikeastaan sopimattomien yhteensattumien vuoksi näin pääsi käymään. Lopulta kuitenkin kaikki hyvin!

Perjantaina vietettiin lainalasten kanssa 115.kansainvälistä nallepäivää seikkaillen Uppo-nallen, Paddingtonin, Rasmusnallen, Nalle Puhin ja Bamsen hengessä erilaisissa toiminnoissa. Ja maailman vahvin nalle, Bamse, tarjoili tietenkin meille Jymyhunajaa! Kylläpä tulikin voimaa! Mukana olivat myös lasten omat nallet. Viikon aikana syntyi lisäksi aivan uusi nalletuttavuus, jota ensin kyllä epäiltiin oravaksi tai jänikseksi. Vaan aito nallekaverihan siitä lopuksi kasvoi.

Nallepäivän näyttelijät keskellään uusin tulokas. Nalle Puh ehti jo karata omille teilleen ennen kuvan ottoa !

 Satokausi - toiveiksi jäivät

Syyskuu vaihtui lokakuuksi tosi hiljaa. Viikko äänettömänä ja vielä toinen flunssassa. Ehkä tämä joskus vielä päättyy.
Ulkona jaksaa sataa, sateisen kesän jatkoksi.
Pihahommia riittäisi. Satokausi epäonnistui tomaattien ja paprikoiden osalta.

Paprikoista suurin raakile on n. 7cm, muut sitten vielä surkeampaa kokoa.

Aronioita tuli tänäkin vuonna mukavasti. Niitä ei kylmä ja sade haitannut.

Tomaatteja pari litraa. Vähitellen punastuvat sisällä omenan hoivissa.

Tästä ei valmista syntynyt. Ei riittänyt tämän kesän auringonpaiste muuttamaan sokeria kerkkien päällä nestemuotoon. Vähän kertyi siirappia purkin pohjalle sokeroituakseen takaisin jonkin ajan päästä lämmön puutteessa.

 

Kotiseutumatkailua

Lämpöä ei tosiaan enää ulkona ole. Järvikin näyttää melko hyiseltä. Ei tullut käytyä uimassa viime kesänä ollenkaan!

Metsälenkillä tavattua.  "Kimpikompi" olisivat lapseni todenneet vuosia sitten!

Metsän uudistajat töissä, lahompaan suuntaan menossa.

Keskipäivällä on valoisaa. Joitakin viikkoja vielä ...

Jos ei tule lähdettyä edes lähimetsään, matkailua voi harrastaa myös nojatuolissa (tai sohvalla). Ihastuin näiden tekijöiden uudempaan kirjaan kesällä. Kirjakaupan ale-hyllystä lunastin sitten tämän ja matkailin viikonlopun. 

Joitakin nukkehankintoja harrastuksen tueksi

 Nämä olivat menossa pesuun tässä vaiheessa. Vaiheessa ovat edelleen eli odottavat joko inspiraatioita uusille kasvoille jne. tai matkaa eteenpäin.

 Kaunotar ja hirviö -sadun prinssihahmo. Ostin kotimaisen harrastajanettisivun kirppikseltä ja tulin ns. lievästi jymäytetyksi. Tältä myyjältä en ennen ole ostanut mitään, joiltakin muilta kyllä. En siis osannut arvata, että nuken paperipussiin laitosta veloitetaan useita euroja, Tyhmänä oletin, että maksan nuken+ postikulut. No, tuli vähän kalliimpi kuin oletin ja nyt osaan jatkossa kysyä etukäteen.

En mennyt konkurssiin ja uusi henkilöllisyyskin tälle selvisi.

Tässä pelastusarmeijan kirppikseltä löytynyt tyttö (4 ever best friend -nukke), ennen ja vähän myöhemmin.

Näin jatkui yhteinen taipaleemme. Tyttö ja skotti - ei samasta tarinasta :) Skotti vapautti sijaisnäyttelijänsä, joka sai jo uuden henkilöllisyyden. Mielestäni näin on parempi!

Tyttö sai jo vaatetta, kenkiä vielä haikaillaan. Vielä ei kertonut, millaiset olisivat sopivat. 

Olisivatko tällaiset ok? Nämä kuuluvat yhdelle "ikuisuusprojektille", johon en vaan ole tyytyväinen. Vieläkään. Kolmas naaman maalaus tehtynä, ääh!

                              Villatakki lämmittää tyttöä syksyn kylmillä.

Pakollinen kissa-aihe?

Yksi kissa...

Kori, pahvilaatikko, paperikassi... kaikki käy!

... ja toinenkin.

Neiti pesi takajalkaansa kaljun läiskän ja eläinlääkäri määräsi hoitoon voidetta. Ja "tuutin". Varmaan harmitti. Kissaa. Onneksi nyt jo unohdettu ja jalkaan alkanut kasvaa uutta karvaa. Olisiko tuon kaverin kanssa riehuessa tullut pikku naarmu, joka vaati tehopesua? Mitään syytä punoittavalle, karvattomalle läntille ei löytynyt eikä kissakaan kertonut. 

Nyt olisi lomaviikko menossa. Mikäpä siinä!

Reitti: Suunnilleen 40 kilometriä maanteitä ja 1000 vuotta ajassa!

Portista sisälle kuten esi-isämme jo rautakaudella!

Ranta oli aikanaan paljon lähempänä ja heti jääkauden jälkeisellä ajalla olisimme olleet saarella!

Vanajavettä riittää...

...ja pihlajanmarjoja sekä tammenterhoja.

Komea pahka, eikö!

Muinaislinnan vallitusta. 

Näkymä Valkeakoskelle päin

ja kohti Hämeenlinnaa.

Rekonstruktio oletetusta muinaislinnan muurista.

Retkikohde oli siis Rapolan linnavuori Sääksmäellä. Upeat näkymät tänäkin päivänä. Vielä, kun sattui kirkas, aurinkoinen päivä, oli helppo kuvitella, miten hyvin oli aikanaan näkynyt muinaislinnan laen ollessa puuton. Pysähdyttävää oli myös nähdä valtavat kiviröykkiöt, jotka olivat aikanaan ladottu linnan muurien pohjaksi. Se kivien määrä!! Oli varmasti vaatinut valtavan määrän tekijöitä ja aikaa.
Läheisen kotiseudun muinaisilla paikoilla on tullut vierailtua lapsuudesta lähtien, mutta Rapola tuli katsastettua vasta nyt ensimmäisen kerran. Taisi olla viides linnavuori, jonne kiivettiin. Oikeastaan kuudes, sillä Janakkalan Hangastenmäkeä ei oltu vahvistettu linnavuoreksi vielä silloin, kun sinne kavuttiin joskus 70-luvulla.

Kesällä ostin tämän varsin mielenkiintoisen "vinkkilinkin" oikein kansiin sidottuna.

Kiitos siskolle retkiseurasta ja maittavasta puolukkapiirakasta! Tietysti eväät oli mukana!!