perjantai 27. kesäkuuta 2014

Tuoksuvaa kesää!

Loma alkoi, kesäinen sääkin antoi jo merkkejä itsestään. Aurinko paistoi lähes pilvettömältä taivaalta, kunnes vein pyykit ulos kuivumaan. Onneksi on siirrettävä teline ja terassissa katto!


Pionit tuoksuvat myös sisällä, sillä sade pieksi osan poikki! Lakastuneista varsista leikatut nuput aukeavat vesimaljassa.
Mummukissa kävi maistamassa. Pioni on kuitenkin myrkyllinen, joten tämä leikki piti varmuuden vuoksi lopettaa lyhyeen.


Laitoin kannen päälle ja kannelle vettä.

video

Hyvin maistui siitäkin!


Kaverikin kävi maistamassa, tietysti!

video

perjantai 20. kesäkuuta 2014

HYVÄÄ JUHANNUSTA!


 Pionit kukkivat, aurinko paistaa ja lampötila on huikeat 12 astetta klo 9.45 juhannusaattona! Keskikesän juhla, hmm!!


Uusi juhannuskaverikin syntyi . Oikeastaan tällä kaverilla ei ole mitään tekemistä juhannuksen kanssa, paremminkin syntyi odottelemaan elokuun päiviä. 


Melkein mahtuu kämmenelle...


Kädet ja jalat jo paikallaan. Olipa mielenkiintoinen kokeilu kehitellä liikkuvat jäsenet ja pää kotoa löytyvien tarvikkeiden avulla näin pienelle otukselle. Nyt heiluu kädet ja sätkii jalat. katsettakin voi kohdistaa päätä kääntämällä, kunhan suuret silmät löytää paikkansa....



Pikkuruinen kaveri Rauhiolle ja apuope lainalapsille.



Myös tämä "ei-itse-ommeltu" akrobaatti toivottaa Hyvää Juhannusta!
Ainakin se toivottaa ja toitottaa jotakin HYVIN kuuluvalla äänellä. (Eipä tiedä leikkausveitsen kutsuvan, niin pian kuin mummun kesäloma koittaa).






Illalla ilmestyi vielä Lyyrinen. Riimein artikuloiva edellisten kaveri.

Massu tyhjänä 
ja hyvin syöneenä!



sunnuntai 15. kesäkuuta 2014

Kesä ja kyytöt



Kotiovelta noin seitsemäntoista kilometriä ja siellä ne ovat taas. Itäsuomalaista alkuperäiskarjaa, kyyttöjä. Yhden kerrottiin olevan viimekesäinen vieras, muut uusia tuttavuuksia. Kolme lehmää ja kaksi vasikkaa, "tyttö" ja "poika"!







...ja näkeehän sen, kumpi meistä on se poika!


Lehm ja koiv


Mää tahro olla lehm koivu al.

Mää en tahro olla luav.
Mää en tahro oppi uut taitto-ohjelma.
Mää en tahro selvittä äit-tytär suhret.
Mää en tahro viärä sitä kirjet posti.
Mää en tahro soitta Kelan tätil.
Mää en tahro muista yhtäkän pin-koori.

Antakka mu olla lehm koivu al.
Viäkkä mu väsyne nahk 
kamarim permanol, kakluni ette.




Heli Laaksonen (Pulu uis 2000)


Kesälomaa odotellessa.....



torstai 12. kesäkuuta 2014

Vähän mielessä jo tuleva syksy...Huisketta luvassa!

Lainalasten kanssa aloitellaan yhteistyötä tällaisten "heppujen" kanssa tulevana syksynä.

 

Hän on Rauhio. Kuvassa vasemmalla kirjan kuvittajan näkemys, oikealla minun kolmiulotteinen muokkaukseni ko. kuvasta !


Tästä se lähti:


Tarvikkeita ja puolivalmista pellavakankaista vartaloa puulastulla täytettäväksi.


Pellavavartalon päälle "turkki".
Kädet ja jalat paikoilleen.


Ilmettä löytyi jo silmien, korvien ja kuonon verran! Pää kääntyy ja tassut heiluu tarvittaessa.

Lisää kavereita tulossa kesän mittaan, uskoakseni.

joku siellä jo kurkistelee.....

maanantai 2. kesäkuuta 2014

Täällä ollaan edelleen

Kevään ajan olen seurustellut enimmäkseen ompelukoneen kanssa. Toukokuun viimeisenä päivänä kun oli juhlamekkoa vaativa erittäin miellyttävä, ihastuttava ja paikoin liikuttava juhlatilaisuus.




Mekko ja jakku sekä pikkuruinen laukku. Sattumoisin kangasvarastosta löytyi saman sävyiset mekkoviskoosi ja jakkusilkki!!! Pikkulaukku on jakun vuorikangasta.



Sama mekko tyllijakun kanssa.


Varamekko (ei tarvittu mutta ehkä löytyy myöhempää käyttöä). Ryppytaftia, jakku samettibrodeerattua tylliä.



Hassuttelumekko 20-luvun tyyliin. Helmikoristeet pääntiellä! Hahhaa! Vielä ei ole löytynyt käyttöä.

 

"Pallomekko" ja jakku pellavan näköistä kangasta (polyesteriä ehkä). lainalasten kevätjuhlaan.






Lainalapset saivat toukokuun lopussa lukutoukan poikaset tällaisessa kotelossa! Tarinahan oli seuraava: Ludwig Lukutoukka kuoriutui Lukukuoriaiseksi kuluneen kevään aikana. Myöhemmin pesään ilmestyi pikkuisia munia (valkoista villaa). Lapset toivoivat näitä hoitoonsa "jos niistä kuoriutuu uusia toukkia meille"... Kuoriutuihan niistä!

 Nämä muuttivat koteloissaan uusiin koteihin.

... ja ompelu jatkui..



Aikaisemmin tehdylle hatulle käsilaukku lopputilkuista.



Hiuskoriste kaverille.... kokeilu.  Allaolevasta jakkukankaasta (= jakku siskolle), jonka väri näyttää tässä vähän turhan kellertävältä.






Mekko siskolle. Alusmekko jakkukangasta, päällinen pitsiä.

Lisäksi vielä tuli ommeltua yksi mekko, joka jää toistaiseksi esittelemättä.


Hassu käsilaukku kuvansiirtotekniikkaa hyväksi käyttäen. 



 Lahjapaketti juhlijoille!

 ja kortti.

On ollut kivaa, mutta aikaa vievää puuhaa! Ommellessa sai todella miettiä toteutukseen erilaisia ratkaisuja ja se on ollut  "se juttu", hyvin palkitsevaa, jos on lopputulokseen ollut tyytyväinen - useimmiten ollutkin ok!