Hyvää Uutta Vuotta!

Odotellaan talvea

Asia 1.

Sitten, kun on lunta ja pakkasta, tarvitsen

kaulurin

sormikkaat

(nahkahanskojen päälle)

ja vielä pipon!

Lomapäivien ratoksi kokeilin, vieläkö osaan väkertää sormikkaat. Osasin - vähän ohjeesta luntaten. Tein reilun kokoiset. Alle kun laittaa nahkasormikkaat, pysyvät kädet mukavan lämpiminä. Siis, jos tulee kylmempi kuin tämänpäiväinen +5. Tänään on tarjennut lenkkeillä ohuilla ulkoilukäsineillä ja "kesälenkkareilla".

Neulelankana Gjestal Maija - voi pestä koneessa.

Asia 2.

Hauska jouluyllätys!

Birmapojan "mammalta" reilu tuppo karvaa ja opas niiden jälkikäsittelyä varten. Varmasti kokeilen!

 Kiitos E ja A!

Birmapoika tuskin äitimammaansa muistaa, karva kyllä kiinnosti kovasti ja sitä piti maistaa! Tietysti.

28. joulukuuta

Ulkona kaksi harmaata paiskaa kättä. Toisen nimi on aamu ja toisen ilta - pienillä alkukirjaimilla.  Eli yhtä harmaata pimeästä pimeään. Lunta ei näy, vesisadetta piisaa. Onneksi päivä kuitenkin (kalenterin mukaan) pitenee pienin askelin ja ehkä sitä luntakin vielä saadaan, onhan kaksi kolmesta talvikuukaudesta vielä kokematta. Ulkoilu ei oikein innosta, koska lenkkipolulla näyttää tältä:

Viime talvena näihin aikoihin näissä maisemissa edettiin suksilla.

Nyt on enimmäkseen harrastettu suklaan syönnin ohessa käsityö/askartelua. Sormikkaat ja kauluri valmistuivat joulun pyhinä telkkaria tuijottaessa ja tänään tein ihan vähän valmisteluita lainalapsia varten tammikuun koitoksiin.

Kesälomalla syntyi vattumato, joka sitten nimettiin lukutoukka Ludwigiksi. Ludwig on ollutkin erinomainen "openapu", mutta joululoman alettua on tapahtunut jotakin. Ludwig on kadonnut! Tokihan minä tiedän, mitä on tapahtumassa, mutta lapset saavat tammikuussa tutustua ilmiöön nimeltä metamorfoosi. Toukan tilalle vaihtuu kirjava kotelo!

Paksulla fleecella vuoratun kotelon vetoketju "katoaa" vielä näkyvistä ennen lasten eteen siirtymistä. Ihmetellään tätä jonkin aikaa!

Myöhemmin kevättalvella, tiettyjen tapahtumien jälkeen, kotelosta kuoriutuu vattukuoriaista hyvin etäisesti muistuttava metamorfoosin läpikäynyt Ludwig!

Tässä häneltä vielä puuttuvat siivet!

Tässä uudelleen syntynyt Ludwig!

Lainalapset eivät tästä vielä tiedä pitkään aikaan, ethän kerro sinäkään!

Myös alkuperäinen Ludwig on hyvässä tallessa, voihan olla, että toukkavaihetta tarvitaan jossain muussa seurassa joskus myöhemmin!

Joulu on...

Iloisia Joululauluja

 

Lepoa ja Rauhaa!

Hyvää Joulua!

Jouluisia juttuja eli kolmiulotteisia joulukortteja

Piparin tuoksua tonttujen juoksua...

 Tuiki, tuiki tähtönen...

Tässä vuoden 2013 joulutervehdyksiä askarreltuna.
(Hups! Tähdet tuli kuvattua ennen "ripustussilkkinauhaa")

Lukeeko se jo?

Onkohan kissakin kiinnostunut?

Yksi nalletilaus on tehty. Joulun jälkeen nalleperhe kasvaa toivottavasti yhdellä uudella jäsenellä, joka toivon mukaan pääsee sitten uuteen kotiin! Ehkä saan kissasta oivan assistentin, jos lehden opit on omaksuttu siihen mennessä!

Kissanmamman terveisiä

Sain kissamamman omistajalta luvan julkaista hänen ottamiaan kuvia tuoreesta äidistä vauvoineen.

Tässä äidillä vielä kolme pentua, joista tuo punainen ei sitten jaksanut kahta päivää kauempaa :(

Tässä aivan tuore kuva nöpösistä.

Kiitos, Leeraus!

"Historiallinen" löytö?

Siivoillessani siirtelin tavaroita imurin tieltä. Yleensä ihmispoika hoitaa oman huoneensa imuroinnit, mutta kun ei juuri nyt sattunut olemaan paikalla imurointivimman iskiessä, otin työn alle myös hänen huoneensa. Sängyn alla on ollut kauan laatikko, jossa on pari mappia. Oletukseni on ollut tähän asti, että ko. mapit ovat pojan opiskeluajalta jääneet ja siis hänen itsensä säilytettävä tai tuhottava. Vedin laatikon pois siivotakseni "vähän paremmin" pölyä keräävän onkalon. Vilkaisin mappeja huomatakseni, etteivät suinkaan ole pojan opiskeluajalta vaan ajalta ennen kuin hän on alottanut edes peruskoulua! Kaksi mapillista kuittitositteita ja tiliotteita yli kahdenkymmenen vuoden takaa! Voi apua! On kyllä ihan vahingossa säilytetty näin pitkään.
Nyt ne ovat tässä:

Tai itse asiassa jo paperinkeräysmoolokissa.

Selailin sieltä täältä muutamia tositteita ajalta, jolloin bensa oli halpaa (n. 3,50 MARKKAA litra) ja asuntolainan korot huikeita!

Pankkien nimenäkin vielä mm. SYP (sittemmin Merita ja nykyään Nordea)

Uppoamatta liikaa nostalgiaan annoin siis silppurin laulaa :)

Nallekarvaa!

Aamupäivälenkkeilin kaupungille piipahtaakseni joulumyyjäisissä. Saavuin paikalle ovien auetessa - kuten lukuisat muutkin! Väkeä riitti joka puolelle. Oli paljon kivoja juttuja, uusia ja vähän vanhempia ideoita. Meillä kun ei joululahjoja harrasteta ja tavaroiden suunta pitäisi olla enemmänkin ovesta ulos kuin sisälle, tyydyin kaikkien ihanuuksien keskellä vain joulukortteihin. Niitä taidan sentään muutaman laittaa maailmalle.

Paluureitti kulki kangaskaupan ohi.Tai ei siis suinkaan ohi, sillä minähän en yksinkertaisesti PÄÄSE kangaskaupan OHI! Ajatuksena oli etsiä (jälleen kerran jotakin mitä ei löydy) ohuehkoa, sopivan sävyistä, yksiväristä villakangasta. Eikä löytynyt! Hyvin harvoin onnistun kuitenkaan pääsemään ko. putiikista ulos tyhjin käsin, eikä se onnistunut nytkään. Minä tein löydön ja toisenkin! Vielä kun kankaiden hinnasta nipsasitiin 20% pois, oli ihan pakko!

Uusia nalleja! Näitä napakoita, joustamattomia turkiksia on etsitty kerran jos toisenkin - turhaan. Nämä kestävät venymättä puulastutäyttämisen ja pitävät muotonsa toisin kuin neulepohjainen turkis. Hienoimmat nallukat tehdään tietysti aidosta mohairista. Näistä tulee vähän arkisempia veijareita!

Nalleja ei vielä tänä viikonloppuna ole tulossa, jatkan kolmiulotteisten "joulukorttien" tekemistä. Niitä en vielä esittele, sillä vaarana on, että kortin saaja käväisee täältä näkemässä aikomani yllätyksen. Myöhemmin siis joulutervehdykset kierrätysmateriaalia tuntemattomaksi muokattuna. Homma jatkuu...
Askartelemisiin siis!

Vihdoin tuli meillekin lunta! Muutama kuva pihalta illan hämärtyessä. Tasan kahden viikon päivä alkaa taas pidentyä!!! Vielä kun tulisi pysyvä lumi ja hiihtoladut....

p.s.

Pikkukissamammalla on kaksi vauvaa, joita se yrittää parhaan taitonsa mukaan hoidella siellä omistajansa luona. Ne syntyivät 27.11. ja synnytys oli ollut varsin vaikea. Vauvoja oli alunperin neljä, joista yksi punainen  oli menehtynyt jo ennen syntymäänsä eikä toinenkaan punainen jaksanut sinnitellä kuin kaksi päivää. Kaksi jäljellä olevaa, musta ja suklaa, sen sijaan voivat kuulemma hyvin ja kasvavat kuten pitääkin. Tuore emo muistaa jo itsekin syödä, kerrottiin!