Mummukissa on suhtautunut ensimmäisen illan jälkeen rauhallisesti, melko välinpitämättömästi suorastaan. Nuuhkinut muutaman kerran, tutkinut varovasti ym. Neiti itämainen sen sijaan on PELÄNNYT hurjasti ja näyttänyt sen koko olemuksellaan. Että osaa kissa huutaa rumalla äänellä ja kovaa! On juossut karkuun, sähissyt ja käpsinyt ahkerasti muutaman päivän, mutta utelias kun on, ei ole voinut kovin kaunas karata.
Pienin askelin on edetty.
Eilen oltiin jo siinä tilanteessa, että koko lauma jäi muutamaksi tunniksi keskenään. Viime yö oli ensimmäinen, kun nukuttiin kaikki väliovet auki. Mummukissa ja itäneito ovat nukkuneet makuuhuoneessani oven takana tähän asti, pennun tutustuessa uuteen kotiinsa. Illalla nämä kaksi nuorimmaista juoksivat hullunrallia ympäri taloa, mutta kun valot sammuiva ja asunto hiljeni, löysivät kumpikin yösijansa. Aamulla heräsin jalka puutuneena - kissan alla! Itäneito oli löytänyt turvallisen nukkumapaikan siis! Pikkupoikanen löytyi umpiunessa olohuoneen nojatuolista. Aamu on ollut huomattavan rauhallinen!
Happy together?
Mukavaa viikonloppua luvassa :)