sunnuntai 30. syyskuuta 2012

Paistettuja vihreitä vai mitä tomaatteja tomaatteja?

Sain keväällä lahjaksi kahdeksan pientä tomaatintainta. Istutin piharuukkuun. Ja toiseenkin. Ja vielä kolmanteen. Kaksi taimista nuupahti. Toiset kasvoivat, kasvoivat, kasvoivat, kasvoivat, kasvoivat tuottaen tomaatteja kuten pitikin. Tomaatit ovat vaan sinnikkäästi säilyttäneet vihreän värinsä. Luin jostakin, että on myös vihreinä pysyviä lajikkeita ja olinkin jo taipuvainen uskomaan, että tässäpä niitä kai sitten on, ellei "paperipussihoidolla" neljä pientä olisi punastuneet. Ne on jo syöty ja takana oleva hoitopussi on saanut kätkeä sisäänsä seuraavat - vihreän värinsä sinnikkäästi säilyttäen. Nyt pitäisi näille tehdä jotakin? 

 Painoa tällä satsilla on sen verran päälle 5 kiloa, että varsien poiston jälkeen uskon siinä olevan kokolailla tuo 5 kg viherravintoa. Raakanahan nämä taitavat olla myrkyllisiä?

 Säilöntäohjeita etsiskelen siis. Säilötyt vihreät tomaatit muistuvat mieleen jostakin 70-luvun lopun opiskelijakeittiöstä, kun paistettiin maahamme rantautunutta uutta ruokalajia, pizzaa. Ne taisivat tosin olla venäjää opiskelleen kaverin tuomisia silloisesta Neuvostoliitosta. Hyviä! Terveisä vaan, Eeva ja Ilmo, teihin liittyy tuo muisto :)


Koska totaalinen laiskuus iski eilen, käytin päiväni harrastamiseen ja ompelin viisikymppisille "kaksosille" tyyliin sopivat keittiöasut, mekot, essut ja päähineet. Vaaleampi näistä tytöistä tosin asuu siskollani, jonka ottamaa kuvaa käytin ihan ilman lupaa ;)
Tulisivatkohan nämä tytöt kokkausavuksi?







Ihmettelen, miksi tähän tekstiin ilmestyi julkaisuvaiheessa paikoin noin suuret rivivälit? No höh!


maanantai 17. syyskuuta 2012

Syyskuun puoliväli meni jo!

Kissamaiset terveiset!
Mummu tiirailee verhon takaa ikkunalaudalta


Pikkuinen kävi kasvattajansa kanssa näyttelyssä ja lauloi tullessaan "we are the champions of the......." Näin ainakin luulen!


Tässä on tyttömäistä fleecea, jota kävin ostamassa kangaskaupasta kuljetuskopan suojukseksi "kissataksin" vinkistä. Ompeluaikaa kaivattaisiin....

 Tässä pikkuinen jo turvallisesti "velipojan" kyljessä kotona.

Kosto fasaanille? Näyttelytilaisuudesta saaliiksi saatu (kiitos Elsa)  kana-fasaanisäilyke maistui herkulliselta! Normaalistihan meillä fasaaneja näkyy vain ikkunan takana "kiekumassa" ja lapsukaisia pelottelemassa.

Mukavaa viikonalkua!

keskiviikko 12. syyskuuta 2012

Palaset koossa

Pitkin kuluvaa vuotta kudotut vaatekappaleet on vihdoin kursittu kokoon. Lämmin villatakki ja melkoisen pitkäksi kutaistu tahmapaita vihdoin käyttöön. Näyttää tosi ahkeralta, kun laittaa nämä yhtaikaa esille :)
Vihreä neulehan on kertaalleen puretusta, käyttämättömästä villatakista kotoisin. Lanka oli jotakin norjalaista 100% villaa, nimestä ei hajuakaan. Siitä aikaisemmasta yrityksestä tuli  neulepinnasta johtuen aivan liian leveä. Jousti koosta 38 varmaan 46 saakka!  Nyt ihan passeli!
Tahmapaita on kasvivärjättyä, ilmeisen huonosti pestyä villaa. Muistaakseni eräältä itäsuomalaiselta kehräämöltä ostettua. Aika iäkästä materiaalia sekin.






Tervetuloa syysviimat ja viiileät kelit! Minä en aio palella!





maanantai 3. syyskuuta 2012

Toinen ihmetteli kuplia, toinen leikki 60-lukua?

Mitä tämä on? Näin näytti kisutyttö pohtivan, kun kupissa oli jotakin kummaa pirskahtelevaa eli ihan tavallista kivennäisvettä. Kivennäsivesipullo kiinnosti ensin kovasti kissamummua, mutta kuppiin kaadettuna erityisesti pikkuisen kiinostus heräsi. Ei kuitenkaan uskaltanut maistaa.

 


 










Samaan aikaan kuuntelin Heikki Harman "Pop eilen - toissapäivänä " ja ompelin kuunnelllessani toissapäivän tyyliin parit housut ja yhden paidan /mekon. Ompeluun kului jonkin verran mainittua ohjelmaa pitempi tovi ja viimeistelin ne vielä ompelemalla nappeja illalla Miss Marplen seurassa.






 Sininen 60- luvun tyylin kangas löytyi viikko sitten kangaskaupasta Lempäälän suunnalta ja kukkahousut ovat maanneet valmiiksi leikattuina kangaslaatikossa ainakin kymmenen vuotta! Parempi myöhään kuin... ja ihan sopivat tuli!  Kukkahousuista.
En jaksanut edes sovittaa. Hyi hyi, huolimatonta!
Toivottavasti eivät hajoa ensimmäisessä pesussa silkkaa vanhuuttaan.



 Sinisten kanssa sitten kävikin niin, että housut jatkoivat matkaa sirokinttuisemman siskon vaatekaappiin. Olivat minulle vähän turhankin "istuvat"!! Kuvassa näyttävät oudon lyhyiltä ja leveiltä. 
Kankaasta tuli mieleen äidin ompelemat farkut ja pusakat silloin lapsuuden 60-luvulla. Materiaalia kutsuttiin Lappi-satiiniksi ja se tuntui aivan samalta kuin tuo sininen kangas, tosin ilman nykylisuketta, elastaania.